Kemnet-verkoston yhteistyöllä vahvistetaan kemian koulutuspolkujen vetovoimaa
Kemialla on keskeinen rooli yhteiskunnan kestävän kehityksen, terveydenhuollon, energiaratkaisujen ja teollisuuden uudistumisessa. Alan osaajia tarvitaan kehittämään uusia materiaaleja, lääkkeitä, puhtaampia tuotantomenetelmiä sekä ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja resurssitehokkuuteen.
- Osaajapula voi hidastaa sekä tutkimuksen että elinkeinoelämän kehitystä Suomessa. Siksi on tärkeää, että kemian koulutukseen hakeutuu jatkossakin riittävästi opiskelijoita, kertoo yliopistonlehtori Tanja Lahtinen Jyväskylän yliopistosta.
Kemian koulutuksen näkyvyyden lisääminen olikin yksi Kemnet-verkoston tapaamisen keskeisistä teemoista. Kemnet-verkosto kokoaa yhteen kemian korkeakoulutusta tarjoavat yliopistot ja edistää alan yhteistyötä valtakunnallisesti. Verkoston jäseninä toimivat Markus Metsälä (Helsingin yliopisto), Mika Suvanto (Itä-Suomen yliopisto), Ari Lehtonen (Turun yliopisto), Riikka Lahtinen (Tampereen yliopisto), Tiina Saloranta-Simell (Åbo Akademi), Antti Karttunen (Aalto-yliopisto), Matti Niemelä (Oulun yliopisto) ja Tanja Lahtinen (Jyväskylän yliopisto).
Kemian koulutus avaa monipuolisia urapolkuja
Osallistujat pohtivat yhteisiä markkinointitoimia ja rahoituskanavia, joiden avulla alan vetovoimaa voitaisiin vahvistaa valtakunnallisesti.
Keskusteluissa korostettiin, että sekä kemian maistereille että kemian diplomi-insinööreille on samankaltaista tarvetta työelämässä, ja molemmat sijoittuvat usein samantyyppisiin asiantuntijatehtäviin. Kemnet-verkosto pohti keinoja, joilla nuorten kiinnostusta kemian yliopistokoulutusta kohtaan voisi vahvistaa.
- Kemian koulutuksen eri polut täydentävät toisiaan ja tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia työelämään. Keskeistä onkin, miten kiinnostus alaa kohtaan herätetään jo varhaisessa vaiheessa, painottaa Lahtinen.
Tietoa opoille ja opettajille
Tapaamisessa käytiin läpi myös korkeakoulujen ajankohtaisia kuulumisia, kuten valmistuneiden määriä sekä koulutusohjelmien sisältöjä ja tulevaisuuden painopisteitä. Lisäksi osallistujat jakoivat hyviä käytäntöjä opiskelijarekrytoinnin tehostamiseksi.
- Yhtenä esimerkkinä nostettiin esiin Helsingin yliopiston kemian laitoksen järjestämä opinto-ohjaajille suunnattu tutustumispäivä. Tilaisuus koettiin toimivaksi tavaksi lisätä opojen tietoa kemian koulutuksen nykytilasta sekä valmistuneiden uramahdollisuuksista, kertoo Lahtinen.
Verkosto päivittää yhteisen opinto-ohjaajille suunnatun opokirjeen syksyn 2026 aikana.
Osaajatarpeisiin vastataan innostamalla uusia sukupolvia
Myös kemian aineenopettajakoulutuksen tilanteesta keskusteltiin. Korkeakoulujen mukaan kemian pääaineenaan valitsevien tulevien aineenopettajien määrä on laskenut huolestuttavasti. Vaikka kehitystä selittää osin pienenevä ikäluokka, nähtiin trendi merkittävänä haasteena tulevaisuuden osaajatarpeiden kannalta.
- Aineenopettajille on jatkossakin suuri tarve, sillä osaavat ja innostavat opettajat ovat avainasemassa herättämässä nuorten kiinnostusta kemiaan ja varmistamassa alan osaamisen kehittymisen myös tulevaisuudessa, sanoo Lahtinen.
Korkeakoulujen yhteistyö tuo lisää joustavuutta opiskeluun
Yhteistyön kehittämisessä esiin nousivat myös ristiinopiskelun mahdollisuudet. Osa korkeakouluista, kuten Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, on jo toteuttanut ristiinopiskelua.
- Rohkaisevat kokemukset osoittavat, että yhteistyötä syventämällä voidaan entistä paremmin hyödyntää eri korkeakoulujen vahvuuksia ja tarjota opiskelijoille joustavampia mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen, sanoo Lahtinen.
Tapaamisen yhteydessä osallistujat tutustuivat Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen uusiin laboratoriotiloihin, joihin toiminta siirtyy syksyllä 2026. Uusissa tiloissa opetus käynnistyy keväällä 2027.
