Kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuus siirtäisi kunnallisverotuloja Uudeltamaalta suosittuihin mökkimaakuntiin

Mikäli kesämökkeilijät maksaisivat kaksoiskuntalaisina osan kunnallisveroistaan mökkipaikkakunnalleen, hyötyisivät eniten Itä- ja Keski-Suomen, Lapin sekä Hämeen seudun maakunnat. Uusimaa jäisi muutoksessa tappiolle ja Länsi-Suomessa vaikutukset jäisivät vähäisiksi.
Julkaistu
27.5.2021

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa tehdyssä raportissa arvioidaan, miten kunnallisverotulojen jakautuminen muuttuisi maakuntatasolla, mikäli kesämökkeilijät maksaisivat kaksoiskuntalaisina osan kunnallisveroistaan mökkipaikkakunnalle. Lisäksi arvioitiin lyhyesti kunkin maakunnan ulkopuolelta tulevien kesämökkeilijöiden talousvaikutuksia.

– Kesämökkeilijöiden kaksoiskuntalaisuuden hyödyt painottuisivat tehtyjen laskelmien perusteella Itä- ja Keski-Suomeen, Lappiin sekä Hämeen seudulle. Uudistus tasaisi hieman maakuntien välisiä tuloja helpottaen julkisten menojen rahoittamista osassa maakunnista, raportin tehnyt tutkimusharjoittelija Kimmo Niinimäki kertoo.

Kunnallisverotulot lisääntyisivät Keski-Suomessa arviolta 10–30 miljoonaa euroa vuodessa, Etelä-Savossa jopa 30–70 miljoonaa euroa. Uusimaa jäisi ainoana maakuntana merkittävästi tappiolle, arviolta 100–250 miljoonaa euroa. Länsi-Suomessa, erityisesti Pohjanmaan maakunnissa, vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Kunnallisverotulovirtoja arvioitiin perustuen Tilastokeskuksen maakuntatason arvioihin kesämökkeilijöiden määristä sekä arvioihin keskimääräisistä maksetuista kunnallisveroista ja mökillä vietettävästä ajasta. Kunnallisveroasteen oletettiin määräytyvän kotipaikkakunnan mukaan.

Kunkin maakunnan ulkopuolelta tulevien kesämökkeilijöiden nykyisiä talousvaikutuksia arvioitiin maksettujen kiinteistöverojen ja Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2016 Mökkibarometrin työllisyyslaskelmien perusteella. Hyödyt jakautuvat maantieteellisesti pitkälti samalla tavalla kuin ne jakautuisivat kaksoiskuntalaisuuden tapauksessa. Myös maakunnan sisäiset kesämökkeilijät hyödyttävät maakunnan taloutta esimerkiksi siinä tapauksessa, jos mökkeily on vaihtoehto ulkomaanmatkailulle.

– Kesämökkeilyyn liittyvän kulutuksen kasvu voisi luoda uusia työpaikkoja maakuntiin. Mökkeilyn suosion lisääntyminen edellyttää kuitenkin palveluista ja infrastruktuurista huolehtimista, esimerkiksi kiinteiden tietoliikenneyhteyksien lisäämistä, professori Pekka Neittaanmäki pohtii.

Lisätietoja

Kimmo Niinimäki
kimmo.j.niinimaki@jyu.fi
puh. 040 571 9758

Raportti

Kesämökkeilijöiden vaikutukset kaksoiskuntalaisina ja muuten maakuntien talouksiin (pdf)
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105273238