Kielikukkaset auttavat tunnistamaan suomen kielen vivahteita

Suomen sanojen monet merkitykset kukkivat kielikukkasissa. Riittääkö suomen kielen taitosi hoksaamaan, mikä seuraavista kielikukkasista tekee huvittavia?

”Lukivaikeutta kannattaa hoitaa koulun kynnyksellä” (otsikko Ylen aamukoosteessa 16.2.2020)

”Katolisen kirkon johtajat keskustelevat Vatikaanissa lasten hyväksikäytöstä – ’Se, mitä olemme tehneet tähän mennessä, ei ole riittänyt’” (Yle Uutiset 18.2.2019)

”Maastopalon sammutusta mökkisaareltaan seuraava Susanna: ’Hätä on ihan oikeasti todellinen ja ihmiset puhaltavat yhteen hiileen’” (Iltalehti 18.7.2018)

Monitulkintaisuus aiheuttaa kielikukkasen

Kielikukkaset ovat uutisten ja mainosten kaltaisiin julkisiin teksteihin yleensä tahattomasti sattuneita kielikömmähdyksiä, joitten humoristisuus syntyy ilmaistun asian monitulkintaisuudesta. Kielikukkaset eivät siis ole mitä tahansa kielivirheitä. Kukkanen syntyy siitä, että ilmaistun asian voi ymmärtää myös muulla, koomisella tavalla kuin kirjoittaja on tarkoittanut.

Kielikukkasten tarkoituksena ei ole irvailla kielenkäyttäjien virheille vaan auttaa huomaamaan suomen kielen hienoudet. Esimerkiksi suomen vapaahko sanajärjestys ja monet homonyymit (eli samalta näyttävät mutta eri asioita tarkoittavat sanat) luovat teksteihin monesti hauskaa monimerkityksisyyttä. Ikivihreitä kielikukkasia syntyy pronominien vääristä viittaussuhteista:

”Pojalla oli huonosti kiinnitetty kypärä päässään, joka lensi noin yhdeksänmetrisen ilmalennon aikana pois.” (Helsingin Sanomat 23.8.2006)

Kielikukkasten suosio sai nettisivut tukkoon

Kielikukkasia kerää yliopistomme Monikielisen akateemisen viestinnän keskus Movi (entinen kielikeskus). Kielikukkaset ilmestyivät aiemmin kokoelmina verkkosivuilla. Nykyään kukkasia julkaistaan Twitterissä tilillä @Kielikukkaset sitä mukaa kuin niitä ilmaantuu.

Kielikukkaset ovat olleet suosittua luettavaa. Monelle suomen kielen ystävälle uuden kielikukkaskokoelman julkaisupäivä on ollut vuoden tähtihetkiä. Sosiaalisen median yleistymisen myötä kielikukkaset ovat levinneet tehokkaasti kieli-intoilijoitten iloksi.

Myös perinteisempi media on innostunut kielikukkasista. Kenties eniten julkisuutta ne taisivat saada alkuvuodesta 2011, kun tieto neljännen kielikukkaskokoelman ilmestymisestä päätyi STT:n välittämänä moniin lehtiin. Yliopistolla muistetaan vielä, kuinka Radio Novan juontajat yrittivät lukea hauskimpia kielikukkasia ääneen minkä naurultaan pystyivät. Radio-ohjelman jälkeen kielikeskuksen verkkosivut ruuhkautuivat sinne rynnistäneistä kävijöistä. Liikenne hidastui merkittävästi koko yliopiston sivuilla.

Pedagoginen työkalu ja luentojen piristys

Alun perin kielikukkasia kerättiin kielenhuollon luentojen elävöittäjiksi. Kielikeskuksen pitkäaikainen kirjoitusviestinnän lehtori Timo Nurmi luki kotimaisia lehtiä ahkerasti ja innosti opiskelijansakin poimimaan talteen lehtien palstoilla kukkivia kielikömmähdyksiä. Nurmi liitti hauskimmat löydöt kielenhuollon luentomateriaaleihinsa.

Timo Nurmen jäätyä eläkkeelle vuonna 2014 kielenhuollon luennoista ja kielikukkasista ryhtyi vastaamaan kirjoitusviestinnän tuntiopettaja, nykyinen yliopistonopettaja Heli Hämäläinen. Hämäläinen kertoo, että kielikukkasia käytetään kirjoitusviestinnän kursseilla kielenhuollon opetusmateriaalina.

– Kielitaju kehittyy, kun joutuu pohtimaan, mikä aiheuttaa tekstiin monimerkityksisyyttä ja kuinka saman asian voisi ilmaista yksiselitteisemmin. Tieteellisissä ja muissa asiateksteissä kirjoittajan tulisi pyrkiä yksitulkintaisuuteen, Hämäläinen sanoo.

Kieli kukkii joka puolella maata

Heli Hämäläisen mukaan kielikukkasten löytäminen ja vastaanottaminen on yksi hänen lystikkäimmistä työtehtävistään.

– Median murros on vaikuttanut kielikukkasiin siten, että nykyään ylivoimainen enemmistö meille toimitetuista kielikukkasista on peräisin lehtien verkkoversioista. Niissä kukkaset myös kuihtuvat nopeasti, jos tekstiä ehditään päivittää. Netin kielikukkaset saattavat siis kukkia vain hetken, mutta tarkkasilmäiset havainnoijat ehtivät kyllä poimia ne talteen, Hämäläinen kannustaa.

Hämäläinen kiittää kaikkia kielikukkasten lähettäjiä, joista moni on yliopistomme alumneja. Erityisen kiitollinen hän on sellaisista kukkasista, jotka on huomattu perinteisistä paikallislehdistä. Kaikki lehtijutut kun eivät verkkoon päädy.

– Entiset ja nykyiset journalistiikan opiskelijat ilmiantavat jopa omia kömmähdyksiään. Jokin kohta painoon menneessä jutussa saattaa jäädä mietityttämään ja osoittautua lähempää tarkasteltuna vekkulin monitulkintaiseksi. Ainakin jotain on siis jäänyt mieleen kielenhuollon tunneilta, Hämäläinen iloitsee.

Tuoreimpia kielikukkasia voi lukea Twitteristä osoitteesta https://twitter.com/kielikukkaset.

Vanhoille kielikukkasille pääsee hihittelemään Movin verkkosivuilla osoitteessa https://movi.jyu.fi/fi/opintotarjonta/kirjoitusviestinta/kielikukkasia.

Jos kohtaat kielikukkasen, voit lähettää sen lähdetietoineen Heli Hämäläiselle osoitteeseen heli.m.hamalainen@jyu.fi.