Kirja on edelleen kaikkialla

Säännöllisin väliajoin nousevista, kirjan kuolemaa povaavista tai manaavista ennusteista huolimatta painettu kirja voi hyvin. Painetun ja analogisen maailman lisäksi kirja elää sähköisessä ja digitaalisessa ympäristössä käyttötapoina, muotoina ja logiikkoina.
Kuva ja teos: Arja Karhumaa
Julkaistu
8.8.2019

Jyväskyläläisten tutkijoiden toimittama Image and Narrative -lehden tuore kaksiosainen teemanumero “Ubique and Unique Book: The Presence and Potential of the Codex” analysoi kirjan eri ulottuvuuksia.

 2000-luvun alussa alettiin puhua tiedon valtatien sijaan ubiikista eli kaikkialle sulautuneesta digitaalisesta teknologiasta. Nuo määreet pätevät myös sitkeähenkiseen painettuun kirjaan, joka on ubiikki, monimuotoinen ja eri tavoin yhteyksissä muihin medioihin ja kulttuuriin.

Painettu kirja, jota tutkijat nimittävät koodeksiksi (codex), mahdollistaa esineenä toteutustapoja, jotka perustuvat nimenomaan sen materiaalisiin erityispiirteisiin. Tällaisia ovat grafiikan ja typografian eli painovärin ja kirjasinten alue, sidokseen, kokoon, paperiin liittyvät manipuloinnit, kuten haitarimaiset, koverretut, ylipyyhityt, koostetut, irrallisia objekteja sisältävät, rakennettavat, purettavat jne. niteet. Kirja voi olla myös ainutkertainen taideteos, taiteilijakirja. Tällaiset uniikit piirteet kuuluvat yhtä hyvin kirjaan kuin ne tututkin käyttötavat ja periaatteet, joita ei tarvitse edes ajatella voidakseen ”käyttää” kirjaa. Kirja voi myös kaapata ja sulauttaa itseensä erilaisia digitaalisen median muotoja ja toimintatapoja.

Teemanumeron kymmenen artikkelia avaavat esimerkiksi kirjaan painettujen sanojen ja kuvien samanaikaista visuaalisia, typografisia ja merkitystä kantavia ominaisuuksia sekä kirjan konseptin merkitystä kirjoittamiselle eri aikoina. Kirjoittajat analysoivat kirjoihin kertyvien tahrojen merkitystä ja analogisen kirjan roolia kirjallisuuden tulevaisuuden kuvittelussa. Käsittelyssä ovat myös tekstin merkitysten muutokset sen siirtyessä elektroniselta alustalta painettuun kirjaan, sekä elektronisen kirjallisuuden tapa muokata paitsi mitä siitä ajattelemme, myös miten sitä ajattelemme.

Artikkelit todentavat aiemman hypoteesin erilaisten mediamuotojen sitkeydestä: sen sijaan, että uudet formaatit syrjäyttäisivät vanhat, ne pikemminkin korostavat ja vahvistavat edeltäjiensä erityispiirteitä. Kirja voi näin toimia myös taustana, jota vasten erilaisia kulttuurin ja medioitumisen muutoksia voidaan tarkastella.

Lisätietoja teemanumeron toimittajilta:
Professori Mikko Keskinen, Jyväskylän yliopisto, mikko.o.keskinen@jyu.fi
Tutkija Laura Piippo, Jyväskylän yliopisto, laura.h.piippo@jyu.fi
Tutkija Juha-Pekka Kilpiö, Jyväskylän yliopisto, juha-pekka.j-p.kilpio@student.jyu.fi

Julkaisutiedot

Teemanumero on luettavissa Open Access –julkaisuina:

Keskinen, Mikko; Piippo, Laura; Kilpiö, Juha-Pekka (2019). Image and Narrative, Vol. 20 (1). Special Issue: Ubique and Unique Book: The Presence and Potential of the Codex, Pt. 1. Image and Narrative. Leuven: Universite Catholique de Louvain 20 (1). http://www.imageandnarrative.be/index.php/imagenarrative/issue/view/123

Keskinen, Mikko; Piippo, Laura; Kilpiö, Juha-Pekka (2019). Image and Narrative, Vol. 20 (2). Special Issue: Ubique and Unique Book: The Presence and Potential of the Codex, Pt. 2. Image and Narrative. Universite Catholique de Louvain 20 (2). http://www.imageandnarrative.be/index.php/imagenarrative/issue/view/126