Korkeakoulukenttä suunnannäyttäjänä luontohaittojen hallinnassa – Turun yliopiston hiili- ja luontojalanjälki laskettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa
Jyväskylän ja Turun yliopistot ovat Suomen korkeakoulukentällä ensimmäisiä, jotka ovat ryhtyneet selvittämään omaa hiili- ja luontojalanjälkeään rinnakkain ja kannustavat muitakin samaan. Turun yliopiston hiilijalanjalanjälkeä on seurattu jo vuodesta 2018 lähtien, mutta nyt hiilijalanjäljen lisäksi arvioitiin yliopiston toimintojen aiheuttamien luontohaittojen suuruus. Korkeakoulut omaavat uusinta tutkimustietoa ja osaamista, ja omalla esimerkillään näyttävät mallia myös muille yhteiskunnan toimijoille omien ympäristövaikutusten hallinnassa.
– Yliopistot eivät tällä hetkellä laske hiilijalanjälkeään samoilla menetelmillä, mikä estää tulosten keskinäisen vertailun. Luontojalanjäljen laskennan osalta on nyt hyvä tilaisuus kehittää kaikille korkeakouluille yhteneväistä laskentaa, pohtii kestävyyden ja vastuullisuuden asiantuntija ja korkeakoulujen yhteisen Finn-ARMA -verkoston Kestävä kehitys ja vastuullisuus -työryhmän puheenjohtaja Ulla Helimo Jyväskylän yliopistosta.
Tuloksissa korostuvat yliopistojen ominaispiirteet
Yhteistutkimushankkeessa Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom selvitti Turun yliopiston hankintojen ja merkittävimpien toimintojen hiili- ja luontojalanjäljen vuoden 2022 toiminnan osalta. Suurimman osuuden Turun yliopiston luontojalanjäljestä muodostivat energiankulutus sekä tutkimustoimintaa tukevat laitteet ja palvelut, kun taas hiilijalanjäljessä korostuivat erityisesti tutkimustoiminta, laitehankinnat ja työmatkustus.
– Turun yliopiston hiili- ja luontojalanjälkilaskennan tulokset ovat hyvin linjassa Jyväskylän yliopiston laskennan tulosten kanssa, joskin kummallakin yliopistolla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi Turun yliopiston tuloksissa erottuu lääketieteellisen tiedekunnan resurssi-intensiivinen laboratoriotutkimus, mikä Jyväskylän yliopiston tapauksessa on pienemmässä roolissa, kertoo laskentaa toteuttanut projektitutkija Veera Vainio Jyväskylän yliopistosta.
Luontojalanjäljen suuruutta seurataan jatkossakin
Laskennassa hyödynnettiin Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tutkijoiden kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää tieteellisiä tietokantoja, organisaation talouskirjanpitoa ja muita kulutustietoja. Tulevina vuosina Turun yliopisto voi itsenäisesti jatkaa hiili- ja luontojalanjäljen laskentaa.
– Luontojalanjäljen määritys kertoo Turun yliopiston toiminnan vaikutukset vuodelta 2022. On tärkeää määrittää perustaso, jotta pystymme jatkossa seuraamaan luontojalanjäljen kehitystä. Laskentamenetelmät ja ohjauskeinot luonnon köyhtymisen ymmärtämiseen ja hillintään kehittyvät jatkuvasti, ja Turun yliopisto on sitoutunut olemaan luontopositiivisten yliopistojen eturintamassa, toteaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi.
Hiili- ja luontojalanjälkiä voidaan pienentää monenlaisin keinoin. Turun yliopiston tapauksessa laskettiin esimerkkejä erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista jalanjälkiin. Tehokkain keino olisi siirtymä polttoon perustumattomiin energianlähteisiin, sillä siten voitaisiin saavuttaa lähes 40 % vähennys luontojalanjäljessä, hiilijalanjäljessäkin lähes 10 %. Usein vaikutukset kulkevat käsi kädessä, joten luontojalanjälkeä pienentävät toimet auttavat myös hiilijalanjäljen hallinnassa. Hiili- ja luontojalanjälkien tarkastelu rinnakkain mahdollistaa paitsi haittojen keskinäisen vertailun, myös toimenpiteiden suunnittelun molempia osa-alueita silmällä pitäen. Näin on mahdollista tehdä parempia ratkaisuja sekä ilmaston että luonnon näkökulmasta.
Luontopositiivisuuden saavuttaminen yhteistyöllä
Omien luontojalanjälkien tarkastelun ja paikallisen biodiversiteettityön lisäksi Jyväskylän ja Turun yliopistot ovat kumpikin perustajajäseninä maailmanlaajuisessa Nature Positive Universities -yliopistoverkostossa, joka pyrkii edistämään biodiversiteettitutkimusta ja -opetusta, tukemaan luonnon ennallistamista korkeakoulusektorilla sekä syventämään korkeakoulujen välistä vuoropuhelua ja tiedonvälitystä.
– Luontojalanjäljen laskentamenetelmää voidaan soveltaa erilaisissa organisaatioissa ympäri maailman. Korkeakoulukenttä voisikin tulevaisuudessa yhdistää voimansa luontojalanjäljen laskennan kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi yhteiskuntaan esimerkiksi Nature Positive Universities –verkoston kautta, pohtii Vainio.
