Koskaan ei ole liian myöhäistä – liikuntaohjelmalla voi vaikuttaa iäkkäiden aktiivisuuteen

Lihasvoimaa, kestävyyskuntoa ja tasapainoa kehittävän liikuntaohjelman vaikutukset säilyivät iäkkäillä ihmisillä pitkään: tutkittavien fyysinen aktiivisuus oli tutkimusta edeltänyttä aikaa korkeammalla vielä vuosi ohjelman päättymisen jälkeen. Koronapandemiasta johtuneen poikkeustilan aikana lähes puolet osallistujista ilmoitti liikkuvansa reippaalla teholla tai harrastavansa kuntoliikuntaa useita kertoja viikossa. Ennen tutkimuksen alkua vain joka kymmenes osallistuja oli näin aktiivinen.

– Olimme iloisesti yllättyneitä, että korona-aikana fyysinen aktiivisuus ei ollutkaan vähentynyt vaan jopa lisääntynyt. Tutkimuksen aikana osallistujat olivat tottuneet säännölliseen harjoitteluun ja harrastamaan ulkoliikuntaa itsenäisesti. Tämä on varmasti auttanut ylläpitämään liikkumista myös poikkeusoloissa, arvioi väitöskirjatutkija Tiina Savikangas.

Tutkimuksen perusteella yli 65-vuotaiden liikkumisen suosituksen mukainen sekä ohjattua että itsenäistä harjoittelua sisältävä liikuntaohjelma voi auttaa aiemmin vähän liikkuneita iäkkäitä henkilöitä omaksumaan liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan.

Aivojumppa teki hyvää tiedonkäsittelytaidolle muttei edistänyt kävelykykyä

Puolet tutkimuksen osallistujista teki liikunnan lisäksi tietokoneella niin sanottua aivojumppaa, mikä paransi toiminnanohjausta eli kykyä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Kävelynopeuden tai fyysisen aktiivisuuden kannalta aivojumppa ei kuitenkaan tuonut lisähyötyjä pelkkään liikuntaan verrattuna, vaikka sitä odotettiin.

– Hyvä toiminnanohjaus on tärkeää varsinkin nopeasti kävellessä, ja se tukee myös liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan sitoutumista. Siksi odotimme, että toiminnanohjauksen harjoittaminen liikunnan ohella olisi parantanut kävelynopeutta ja lisännyt fyysistä aktiivisuutta pelkkää liikuntaharjoittelua enemmän, toteaa tutkimusta johtanut professori Sarianna Sipilä.

Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa vuosina 2017–2020 toteutettuun PASSWORD-tutkimukseen osallistui 314 jyväskyläläistä 70–85-vuotiasta miestä ja naista, jotka liikkuivat ennen tutkimuksen alkua suositeltua vähemmän. Kaikki tutkittavat osallistuivat nousujohteiseen lihasvoima-, kestävyys-, tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelua sisältäneeseen liikuntaohjelmaan. Puolet tutkittavista osallistui liikuntaohjelman lisäksi tiedonkäsittelytaitoihin, erityisesti toiminnanohjaukseen, kohdentuneeseen tietokoneharjoitteluun.
PASSWORD-tutkimusta johtaa liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia.

Alkuperäisjulkaisut:

Sipilä S, Tirkkonen A, Savikangas T, Hänninen T, Laukkanen P, Alen M, Fielding RA, Kivipelto M, Kulmala J, Rantanen T, Sihvonen SE, Sillanpää E, Stigsdotter Neely A, Törmäkangas T. Effects of physical and cognitive training on gait speed and cognition in older adults: A randomized controlled trial. Scand J Med Sci Sports. 2021;31(7): 1518-1533.

Savikangas T, Törmäkangas T, Tirkkonen A, Alen M, Fielding RA, Kivipelto M, Rantalainen T, Stigsdotter Neely A & Sipilä S. The effects of a physical and cognitive training intervention vs. physical training alone on older adults’ physical activity: a randomized controlled trial with extended follow-up during COVID-19. 2021. PLoS one. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0258559

Lisätietoja:

Sarianna Sipilä
Professori
Liikuntatieteellinen tiedekunta
sarianna.sipila@jyu.fi
+358408053593

Tiina Savikangas
Väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta
tiina.m.savikangas@jyu.fi
+358504156353