Koulutuksen tutkimuslaitoksessa alkaa kaksi merkittävää arviointitutkimusta

Perusopetuksen päättöarviointi-
uudistuksen vaikutuksia arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa

Perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen vaikutuksia arvioidaan ensimmäistä kertaa Koulutuksen tutkimuslaitoksen (JYU) ja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston kaksivuotisessa konsortiohankkeessa. Kriteeriuudistuksen tärkein tehtävä on taata koulutuksellinen tasa-arvo ja oppilaiden yhdenvertaisuus.

Perusopetuksen oppilasarvioinnissa vietiin loppuun merkittäviä päätöksiä vuoden 2020 aikana. Ensimmäinen suuri päätös oli perusopetuksen perusteiden arviointiluvun (luku 6) uudelleenkirjoittaminen. Uusittu arviointiluku kumosi vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteisiin sisältyneen oppimisen arviointiluvun. Uusia arviointiperusteita on sovellettu peruskouluissamme vuodesta 1.8.2020 alkaen. Kaikkien oppiaineiden arvosanoille 5, 7 ja 9 laadittiin uudet päättöarvioinnin kriteerit aiemman arvosanan 8 lisäksi. Ne tulivat voimaan elokuun 2021 alussa.

Kriteeriuudistuksen tärkein tarkoitus on koulutuksellisen tasa-arvon ja oppilaiden yhdenvertaisuuden takaaminen. Perusopetuksen päättövaihe on yksi nuoren elämän tärkeimmistä nivelvaiheista, jonka perusteella hakeudutaan ja päästään toisen asteen opintoihin tai pahimmassa tapauksessa niistä syrjäydytään. Valikoituminen perustuu päättövaiheen arvosanojen keskiarvoon. Myös opetusalan ammattilaiset ja oppilaiden perheet ovat kaivanneet läpinäkyvyyttä oppilasarviointiin.

Tämän tärkeän vaiheen arvioimiseksi on ensimmäistä kertaa perustettu arviointihanke, jonka toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston yhteenliittymä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke on kaksivuotinen, arvoltaan lähes miljoona euroa. Tutkimuskonsortion johtajana toimii tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Opetustoimen johdolta ja rehtoreilta selvitetään kyselyillä ja haastatteluilla, miten ymmärrettävinä ja yksiselitteisinä he pitävät arviointiin liittyvien uudistusten tavoitteita, miten valtakunnallisia linjauksia on sovellettu kunnissa ja kouluissa sekä miten uudistettuja tavoitteita arvioidaan suhteessa kunnan ja koulun aiempiin arviointikäytänteisiin. Lisäksi selvitetään, millä tavoin opetustoimen johto ja rehtorit ovat johtaneet uudistusten toteuttamista ja miten he asennoituvat uudistukseen ja arviointiin.

Toistaiseksi ei ole ollut saatavilla systemaattista tietoa opettajien käytänteistä ja niiden vaihtelusta arvosanojen muodostamiseksi eikä arvosanan perustana olevien näyttöjen ominaisuuksista. Tässä hankkeessa onkin mahdollista tutkia, millaiseen näyttöön opettajat ovat eri kriteerien arvioinnin perustaneet. Näin pyritään erottamaan, onko kriteeri itsessään epäselvä vai onko ongelmana se, ettei tavoitteen saavuttamista pysty tehokkaasti arvioimaan opettajan keräämällä näytöllä. Arvioitavat oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, englannin pitkä oppimäärä, fysiikka, historia ja matematiikka.

Muutoksia päättöarvosanojen jakaumissa, hylättyjen arvosanojen määrissä ja oppimäärien yksilöllistämispäätöksissä analysoidaan vuosina 2020–2023. Vuosi 2020 valittiin aloitusvuodeksi, koska silloin vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet olivat käytössä kaikilla vuosiluokilla, myös perusopetuksen päättövaiheessa.

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Juhani Rautopuro, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos,
puh. 040 805 4936, juhani.rautopuro@jyu.fi
__

Suomi on mukana tutkimassa opetuksen ja oppimisen olosuhteita

Koulutuksen tutkimuslaitos toteuttaa OECD:n kansainvälisen TALIS 2024 -tutkimushankkeen Suomen osuuden ja sen koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimus tuottaa tietoa opetuksen ja oppimisen olosuhteista ja toimintaympäristöstä kansainvälisessä vertailukehyksessä. Tutkimushankkeessa on kaksi osakokonaisuutta, joista toinen kohdistuu yläkoulujen vuosiluokille 7–9 ja toinen varhaiskasvatukseen. Hanke toteutetaan vuosina 2022–2026.

TALIS – Teaching and Learning International Survey -tutkimuksessa selvitetään muun muassa opettajien ja rehtoreiden käsityksiä koulunsa työskentelyilmapiiristä, oppimisympäristöistä, johtamiseen liittyvistä kysymyksistä ja ammatillisesta kehittymisestä sekä niiden vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen.

Suomi osallistuu myös varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja johtajille suunnattuun lisämoduuliin. Kyselyssä selvitetään yli 3-vuotiaiden ryhmissä toimivien varhaiskasvatuksen työntekijöiden sekä johdon käsityksiä muun muassa henkilöstön ja lasten välisestä vuorovaikutuksesta, lasten kehityksestä, hyvinvoinnista ja oppimisesta sekä johtamisesta, työilmapiiristä ja -hyvinvoinnista ja ammatillisesta kehittymisestä.

Lisätietoja

Projektipäällikkö, erikoistutkija Matti Taajamo, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos,
puh. 040 805 4281, matti.taajamo@jyu.fi.

Koulutuksen tutkimuslaitos: TALIS – Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus