Kuka kelpasi edustamaan suomalaista miestä mainoksiin 1990-luvulla?

Kirjoittamisen väitöskirjatutkija Kari Silvola paljastaa SQS-lehdessä julkaistussa artikkelissaan miesmalleihin aikaisemmin liitetyn kaksoisparadoksin: heidät ”tiedettiin” homoiksi, mutta heidän ”katsottiin” esittävän heteromiestä.
Kari Silvola mainosjulisteessa 1991. Kuva Lauri Eriksson.
Julkaistu
24.1.2023

Silvolan tutkimuskysymykseksi asettuu: millainen mies oli kelvollinen edustamaan suomalaista miestä julkisuudessa, kuten esimerkiksi mainoksissa. Kysymys kääntyy peiliksi lukijalle: Miten me katsomme kulttuurisia kuvia, mitä me oikeastaan näemme, kun katselemme representaatiota, ja millaisia vaikutuksia näkemäämme kuvaan on sillä, että katsoja olemme juuri me?

Artikkelin merkittävä uusi havainto on miesmalleihin liittynyt kaksoisparadoksi: ”they were ’known’ as gay but ’read’ as straight”. Heidät käsitettiin avoimiksi salaisuuksiksi, joista ”tiedettiin”, mutta tuota ”tietoa” ei lausuttu ääneen. Kyse oli aikakaudelle tyypillisestä sekä seksuaalivähemmistöjen että tiettyjen ammattien stereotyyppisestä leimaamisesta.

Kaksoisparadoksin tekee erityiseksi se, että heidän odotettiin käyvän heterosta eli esittävän aikakauden miesideaalia, heteroseksuaalista miestä; ei koskaan homomiestä. Kysymykseksi asettuu, voiko homo edustaa suomalaista vai vain esittää tätä?

Silvola sai artikkelistaan hyvää palautetta kaikkien media- ja queer-tutkijoiden tuntemalta King’s Collegen professorilta Richard Dyerilta, joka piti Silvolan artikkelia hyvin kiehtovana tekstinä ja sen lähestymistapaa ainutlaatuisena. – En ole aikaisemmin nähnyt, että maskuliinista kuvastoa lähestyttäisiin tällä tavalla. Nähdäkseni homoseksuaalisen esittäjän ja heteroseksuaalisen roolin välistä suhdetta mallin työssä ei ole tätä ennen käsitelty lainkaan, Dyer kirjoittaa.

Silvola tutkii väitöstyössään sisäistettyä itsesyrjintää ja passing for straight -ilmiötä. Hän hyödyntää metodinaan autofiktiota tutkiessaan maskuliinisuuden representaatioita lama-ajan Suomessa 1990-luvun alussa. Silvola katsoo läheltä, toisin ja vastakarvaan myös itsestään otettua mainoskuvastoa. Hänen väitöstyötään tukee Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Silvolan SQS-lehdessä julkaistun artikkelin: “My Lies and Liaisons with Marilyn”; An Autofictional Representation of the Downtown Man, a Finnish Successor to the Marlboro Man in the Early 1990s
voi lukea täällä: https://journal.fi/sqs/article/view/125612

Lisätietoja:

Kari Silvola:  kari.o.silvola@jyu.fi, +358 46 586 0045
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/henkilokunta/vaitoskirjatutkijat/silvola-kari