Kustaa H. J. Vilkunan uusi teos pureutuu hiusalan ammattilaisten kiehtovaan historiaan varhaismodernilla ajalla

Suomen historian professorin Kustaa H. J. Vilkunan uusin teos Keikareiden kähertäjät – Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle on julkaistu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamassa teoksessa tarkastellaan peruukintekijöiden ja kampaajien ammattikunnan kehitystä ja elämänkulkuja Pohjolassa 1600–1800-luvuilla. 

Menetelmiltään uuteen sosiaalihistoriaan ja uuteen kulttuurihistoriaan paikantuvassa teoksessa hiusalan ammattilaisia tarkastellaan monitasoisesti keskittymällä sekä yksilöihin, yhteisöihin että valtiolliseen tasoon. Vilkunan huomio kiinnittyy muun muassa ammattikuntiin, hiusalan ammattilaisten – tai ainakin sellaisiksi pyrkivien – koulutukseen sekä perheen ja sosiaalisten verkostojen rooliin ammattilaisten elämänkulussa. Myös teoksessa käsitelty valtiollinen sääntely ja talouspolitiikka vaikuttivat merkittävästi peruukintekijöiden ja kampaajien ammatilliseen kehitykseen. 

Teoksen perusteella hiusala kasvoi osana laajempaa käsityö- ja palveluteollisuuden vahvistumista. Ammatillinen järjestäytyminen ja ammattikuntien perustaminen vahvistivat hiusalan ammattilaisten asemaa entisestään. Hiusalaa ei kuitenkaan voi tarkastella yhtenä monoliittisena kokonaisuutena ja osaltaan teos avartaakin kuvaa alan moninaisuudesta ja ammattiryhmien keskinäisistä jännitteistä. Teoksessa tulee esille muun muassa yhteiskunnalliselta asemaltaan varsin ristiriitaiset kampaajat, armeijassa toimivat sotilasperuukintekijät sekä itsenäisesti toimivat peruukintekijättäret ja hiustenostajattaret. Muotiin liittyvät muutokset ja niistä seurannut hiuspalvelujen kysynnän lasku 1700–1800-lukujen taitteessa johtivat kuitenkin hiusalan arvostuksen vähenemiseen. 

Kokonaisuutena Vilkunan teos syventää kuvaa peruukintekijöiden ja kampaajien yhteiskunnallisesta merkityksestä varhaismodernilla ajalla sekä niistä murroskohdista, jotka johtivat hiusalan ammattien kasvuun – ja hiipumiseen. Samalla teos valottaa myös laajemmin sekä käsityön ja käsityöläisten historiasta että sääty-yhteiskunnan sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellisista rakenteista. 

Kustaa H. J. Vilkuna on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa ja on keskittynyt tutkimuksissaan erityisesti kulttuuri– ja sosiaalihistoriaan. Vuonna 2021 julkaistiin Vilkunan kirjoittama neliosainen teossarja Ruotsin peruukintekijät 1648–1810, joka sisältää yli 8000 peruukintekijän ammatilliset elämäkerrat. Vuonna 2022 julkaistu teos ”Liiat Hiuxet – Miesten muodin kulttuurihistoria” tarkastelee puolestaan peruukkien ja kampausten kulttuurihistoriaa niiden käyttäjien näkökulmasta.

          Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkuna. 
 

Keikareiden kähertäjät – Pohjolan peruukintekijät ja kampaajat 1600-luvulta 1800-luvulle. Kirjoittanut Kustaa H. J. Vilkuna. 
Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2026.  

Teoksen sähköinen versio on avoimesti luettavissa SKS:n verkkosivuilla.