Leudontuneet talvet hankaloittavat maastohiihtoseurojen toimintaa
Ilmastonmuutosta käsitellään suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja muun muassa urheilujulkisuudessa yleisemmin lumesta ja sääolosuhteista riippuvaisten liikunta- ja urheilumuotojen yhteydessä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama talvien leudontuminen luo todellisia ja monenlaisia riskejä muun muassa hiihtolajeille ja niitä organisoiville lajiyhteisöille, kuten Suomen Hiihtoliitolle. Tuoreen tutkimuksen mukaan leutojen talvien aiheuttamia maastohiihtoa koskevia riskejä tunnistetaan niin Etelä- kuin Pohjois-Suomessa. Riskien luonteissa ja vaikutuksissa oli vastausten perusteella kuitenkin selkeitä alueellisia eroja.
– Suurimpia vaikutukset olivat Etelä- ja Länsi-Suomessa. Näillä alueilla muun muassa hiihtopäivien määrän väheneminen, harjoittelu- ja kilpailutapahtumien siirtäminen ja peruminen, harrastuskustannusten kasvu, hiihtoreittien kuntoon liittyvät ongelmat sekä hiihto-olosuhteiden perässä matkustaminen olivat yleisempää verrattuna Lapin ja Kainuun maakuntiin, joissa talvet osoittautuivat yhä melko lumivarmoiksi, kertoo liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija Janina Mäkinen.
Suomen Hiihtoliiton jäsenseuroista noin puolet sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa. Oletettavasti myös huomattavan suuri osa nykyisistä ja potentiaalisista hiihtoharrastajista asuu Etelä-Suomessa eli alueilla, joissa talvien leudontumisen riskit ja niiden vaikutukset ovat suurimpia.
– Tämä saattaa osaltaan selittää hiihtourheilun harrastajien määrän vähenemisen, Mäkinen huomauttaa.
Hiihtoliiton tilastojen mukaan nuorten lisenssiurheilijoiden määrä maastohiihdossa on pienentynyt vuosien 2010–2021 välillä 37 prosenttia. Aikuisten osalta vastaava vähentymä on 38 prosenttia. Samoin Skipassien määrä on pudonnut vuosien 2010–2021 välillä. Nuorille lunastetut Skipassit ovat vähentyneet 64 prosenttia ja aikuisten 46 prosenttia. Skipassi on lisenssin kaltainen tuote, joka oikeuttaa alle 12- ja yli 65-vuotiaat kilpailemaan kaiken tasoisissa kilpailuissa. Lisäksi kaikenikäiset saavat kilpailla Skipassilla muun muassa alueen mestaruuskilpailuissa tai oman seuran järjestämissä kansallisen tason kilpailuissa.
Keinolumiolosuhteista ratkaisu leutoihin talviin?
Huoli harrastusolosuhteiden heikkenemisestä ja lajin elinvoimaisuudesta oli suurta kaikkien kyselyyn osallistuneiden keskuudessa asuinpaikasta riippumatta. Lähes kaikki vastaajat korostivat tarvetta varautua leutoihin talviin tai turvata hiihtourheilun tulevaisuus kehittämällä keinolumiolosuhteita, kuten lumen säilöntää, lumetusta ja jäähdytettyjä latupohjia.
– Keinolumiolosuhteiden kehittämistä kaivattiin erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, joissa niitä on niukemmin tarjolla. Myös Lapin ja Kainuun maakunnissa toimivien seurojen edustajat korostivat keinolumiolosuhteiden merkitystä. Pohjoissuomalaiset hiihtoseurat järjestävät monia toimintojaan keinolumiolosuhteissa huolimatta siitä, että talvien leudontumisen vaikutukset ovat pohjoisessa etelää vähäisemmät, Mäkinen pohtii.
Tutkimuksessa selvitettiin myös Hiihtoliiton jäsenseurojen edustajien suhtautumista ilmastonmuutokseen. Vastaajat pitivät ilmaston lämpenemistä yhtenä suurimpana maastohiihdon tulevaisuuden uhkana. Yli puolet oli sitä mieltä, että liikuntakulttuurissa on ryhdyttävä toimiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Pro gradu -tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Hiihtoliiton kanssa. Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat Hiihtoliiton jäsenseurat. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella talven 2020 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 82 seurojen hiihtojaoston puheenjohtajaa tai hiihtojaoston olosuhdetyöstä vastaavaa henkilöä.
Alkuperäisjulkaisu
Mäkinen, J. (2022). Ilmastonmuutoksen riskit maastohiihdon olosuhteille: Kyselytutkimus Suomen Hiihtoliiton jäsenseuroille. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210054788
Yhteystiedot
Janina Mäkinen
janina.i.makinen@student.jyu.fi
puh. 040 7191614
