Masentunut havaitsee ilmeet eri tavoin kuin terve

Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijat selvittivät nyt ensimmäistä kertaa kasvojen automaattista havainnointia masennuksessa. Tutkimuksessa käytettiin aivotoimintaa mittaavaa magnetoenkefalografiaa (MEG).
Piia Astikainen (oik.) tarkastelee aivoaktiivisuuskarttaa tutkimusavustajien Saara Järveläisen (vas.) ja Anniina Kuuselan kanssa.
Julkaistu
22.5.2018

Dosentti Piia Astikaisen johtamassa Aktiivinen mieli -tutkimusryhmässä mitattiin aivovasteita näytön reunoilla esitettyihin kasvokuviin, joissa kasvonilme vaihteli samalla kun koehenkilöt tekivät tehtävää, jossa tuli tarkkailla näytön keskiosassa olevia kuvioita.

Tuoreessa tutkimuksessa aivovasteet osoittivat, että masennusoireisilla tutkittavilla aivovasteet olivat suurempia surullisiin kuin neutraaleihin kasvoihin, kun taas kontrollikoehenkilöillä ei vastaavaa ns. negatiivista vääristymää havaittu. Tulokset osoittivat myös, että muutoksen havaitseminen kasvonilmeissä oli yleisesti heikompaa tutkittavilla, jotka kärsivät masennusoireista, kuin ei-masentuneilla kontrollikoehenkilöillä.

Aiempi tutkimus on jo osoittanut, että masennus vääristää kasvonilmeiden tietoista havainnointia. Masentuneet koehenkilöt arvioivat esimerkiksi neutraalit kasvot useimmin surullisiksi kuin kontrollikoehenkilöt.

Negatiivinen vääristymä kasvojen havainnossa voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sen on myös esitetty olevan yksi merkittävä syytekijä masennuksen uusiutumiseen.

Tutkimus on julkaistu avoimesti saatavilla olevassa Frontiers in Human Neuroscience -lehdessä: https://doi.org/10.3389/fnhum.2018.00186

Lisätietoja:

Piia Astikainen, puh. +358408053480, piia.s.astikainen@jyu.fi