Max Jakobson: Suomi muuttuvassa Euroopassa
Ensimmäinen Martti Ahtisaari -luento ke 8.11. klo 17.00 Jyväskylän yliopiston juhlasalissa.
Ministeri Max Jakobsonin mukaan Euroopan unionin suuri tehtävä ei ole integraation syventäminen, vaan jäsenvaltioiden piirin laajentaminen itään.
– Kieltämättä laajentaminen merkitsee lisää kustannuksia nykyisille jäsenmaille. Mutta pitemmällä tähtäyksellä se tuo meille merkittäviä etuja. Keski- ja Itä-Euroopan poliittisen vakauden varmistaminen vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Jos laajentamista lykätään tai rajoitetaan, muodostuisi EU:n ja Venäjän väliin uusi harmaa vyöhyke. Se loisi epävarmuutta Itämeren alueelle. Suomen etujen mukaista on siten pitää kiinni unionissa jo hyväksytystä periaatteesta, jonka mukaan jokaista hakijamaata käsitellään sen omien ansioitten perusteella riippumatta sen maantieteellisestä sijainnista. Jos näin toimitaan, Viro olisi ensimmäisten joukossa pääsemässä unioniin, Jakobson totesi.
Toinen ajankohtainen aihe on Jakobsonin mielestä unionin puolustusvoimien yhteistyön kehittely, joka on nyt loppusuoralla:
–Tätä koskevassa keskustelussa esiintyy aika ajoin käsitteiden sekaannusta. Kun me puhumme puolustuksesta, tarkoitamme maanpuolustusta – oman alueemme puolustamista. Siitä ei ole kysymys unionin puitteissa. Unionin jäsenmaista 11 kuuluu Natoon, jonka perustehtävä on jäsentensä alueellisen turvallisuuden takaaminen. Takaajana on käytännössä Yhdysvallat, joka käyttää puolustusmenoihin enemmän varoja kuin kaikki muut Natomaat yhteensä.
Jakobsonin mukaan ‟missään Euroopan maassa ei ole valmiutta rakentaa sellaista uutta puolustusliittoa, joka korvaisi Naton eli Yhdysvaltain sitoutumisen Euroopan turvallisuuteen–ei Ranskassakaan sen poliittisten johtajien retorisista heitoista huolimatta.”
–Kun nimitämme EU:ta solidaarisuusyhteisöksi, tarkoitamme, että EU-jäsenyyteen sisältyy julkilausumaton turvallisuustakuu. Meidän ei tarvitse pelätä, että meidät jätetään jälleen yksin suuren itäisen naapurin eteiseen. Solidaarisuus edellyttää vastavuoroisuutta. Siksi Suomi Ruotsin tavoin kehittää puolustusvoimiensa yhteensopivuutta Naton kanssa ja katsoo yhteistoiminnan Nato-johtoisissa rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa palvelevan myös meidän omaa turvallisuuttamme.
Valtiot eivät kuihdu pois
–Kun taloudellinen toiminta irtaantuu alueellisista sidonnaisuuksistaan, mutta politiikka pysyy kansallisissa puitteissaan, valtiollinen päätöksenteko joutuu pakostakin ahtaalle. Se ei merkitse, että valtiot olisivat kuihtumassa pois. Valtio, joka kerää veroina kansalaisiltaan lähes puolet heidän ansioistaan, ei ole mikään heikko valtio. Mutta ei mikään valtio, eivät suuretkaan, pysty enää omin voimin hallitsemaan niitä poikkikansallisia muutosvoimia, jotka ravistelevat kaikkialla perinteisiä rakenteita, Jakobson muistutti.
Tietokone muuttaa myös idänsuhteemme
–Jean Monnet, jota pidetään Euroopan yhteisö-aatteen isänä, sanoi jo 40-luvun lopulla: ‟Eurooppaa ei yhdistä kenraalit tai poliitikot. Sen tekevät tietokoneet.”
–Kun presidentti Boris Jeltsin vieraili maassamme ensimmäisen kerran, hän lausui, että nyt loppuu teeskentely ja hurskastelu, joka oli ollut Suomen ja N Neuvostoliiton suhteille luonteenomaista. Näin onkin tapahtunut. Tietokone–Jean Monnet’n ennustusta lainatakseni–muuttaa myös idänsuhteemme.
Martti Ahtisaari -luennon järjestivät Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto ry, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto ja sanomalehti Keskisuomalainen.
