Millaisia työpaikkoja on tarjolla urheiluvalmentajille avoimessa haussa?
Hankkeessa kartoitettiin urheiluvalmentajien avoimia työpaikkoja vajaan kahden vuoden ajan. Aineistoon kertyi yhteensä 162 työpaikkailmoitusta. Systemaattinen tiedon keruu toteutettiin ajanjaksolla 19.8.2025–9.1.2026, jolloin avoinna oli 59 valmentajan tehtävää. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin 12 avointa työpaikkaa kuukaudessa viiden kuukauden aikana. Tällä ajanjaksolla työpaikkailmoituksista alle 10 % oli päätoimisia työpaikkoja.
Yhteenveto perustuu useista eri lähteistä koottuihin työpaikkailmoituksiin, joita analysoitiin sekä manuaalisesti että tekoälyn avulla. Tuloksiin voi sisältyä epätarkkuuksia aineiston keräämiseen liittyen, sillä aineistoa keräsi kolme eri henkilöä hieman toisistaan poikkeavin käytännöin: osa tiivisti ilmoituksia, osa kopioi ne sellaisenaan. Tästä huolimatta selvitys antaa suuntaa antavan kokonaiskuvan urheiluvalmentajien avoimista työpaikoista Suomessa.
Selvityksen mukaan eniten työpaikkailmoituksia oli voimistelussa (28) ja toiseksi eniten cheerleadingissä ja cheertanssissa (18). Seuraavaksi eniten työpaikkoja tarjosi jalkapallo, personal training, uinti ja taitoluistelu. Valmentajatyöpaikat painottuivat selvästi suuriin kaupunkikeskuksiin ja yliopistokaupunkeihin, joissa on runsaasti harrastajia, suuria urheiluseuroja sekä kaupallisia liikuntapalveluja. Eniten ilmoituksia oli Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Jyväskylässä.
Palkkatietojen osalta selvitys nostaa esiin merkittävän puutteen läpinäkyvyydessä. Vain 26 % työpaikkailmoituksista kertoi palkan tai palkkahaarukan. Useimmiten palkasta todettiin sen olevan ”sovittavissa erikseen” tai ”määräytyvän osaamisen mukaan”. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua lähikuukausina, sillä EU:n palkka-avoimuusdirektiivi on tarkoitus saattaa osaksi Suomen lainsäädäntöä viimeistään kesäkuussa 2026. Valtioneuvoston mukaan työryhmä esittää lakimuutosten voimaantuloa jo toukokuussa 2026. (Valtioneuvosto 2025.) Uusien säännösten tavoitteena on lisätä palkkojen läpinäkyvyyttä, torjua palkkasyrjintää ja vahvistaa miesten ja naisten samapalkkaisuutta velvoittamalla työnantajat ilmoittamaan alkupalkan tai palkan vaihteluvälin ennen haastattelua (Euroopan neuvosto 2025).
Aineiston perusteella sekä koulutus- että osaamisvaatimukset ovat työpaikkailmoituksissa pääosin väljästi ja yleisluonteisesti määriteltyjä. Vain 35 % ilmoituksista edellytti hakijalta tiettyä koulutusta, kun taas noin kahdessa kolmasosassa koulutustaso mainittiin toiveena, mutta ei pakollisena vaatimuksena.
Osaamisvaatimukset painottuvat ensisijaisesti kokemukseen perustuviin tekijöihin, kuten aiempaan valmennuskokemukseen, lajituntemukseen ja henkilökohtaisiin valmiuksiin. Erityisesti vuorovaikutus- ja käytännön valmennusosaaminen korostuvat keskeisinä odotuksina, kun taas muodolliset pätevyydet ja tarkasti määritellyt kompetenssit nousevat harvemmin keskeisiksi valintakriteereiksi.
Yhteenveto:
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että valmentajarekrytoinnit painottuvat voimakkaasti tiettyihin lajeihin ja kasvukeskuksiin ja valmentajan päätoimisiapaikkoja oli vähän. Palkkatietojen puute on edelleen yleistä, mutta EU-lainsäädäntö voi tuoda tilanteeseen muutoksen. Koulutus näyttäytyy useammin toiveena kuin vaatimuksena, ja osaamisvaatimukset ovat yleisluontoisia. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla valmentajapula on ilmeinen: samoja työpaikkailmoituksia joudutaan julkaisemaan toistuvasti tai pitämään avoinna pitkiä aikoja.
Lähteet:
Hankkeen kokoama aineisto urheiluvalmentajien työpaikkailmoituksista (mm. Duunitori, Työmarkkinatori, Kuntarekry, Jobly).
Eurooppa neuvosto. 2025. https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/pay-transparency/. Viitattu 13.1.2026.
Valtioneuvosto. 2025. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoryhman-esitys-palkka-avoimuusdirektiivin-taytantoonpanoksi-etenee. Viitattu 13.1.2026.
