Miten estetään uusien pandemioiden synty?

Epidemiat ja pandemiat – joista suurin osa johtuu zoonooseista ja vektorivälitteisistä uusista sairauksista – uhkaavat hälyttävän kiivaalla tahdilla terveyttämme ja hyvinvointiamme maailmanlaajuisesti. Tulevien tautiepidemioiden ehkäisy on ratkaisevan tärkeää ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sairausriskin lieventämisen uudeksi ohjenuoraksi on omaksuttu ajatus siitä, että luonnon monimuotoisuus on hyväksi ihmisten terveydelle. Näin ollen luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen tähtäävä ympäristön ennallistaminen on tunnistettu merkittäväksi keinoksi hillitä sairausriskejä niin sellaisenaan kuin yhdistettynä kansanterveydellisiin toimenpiteisiinkin.

– Maailmassa on tuhansia käynnissä ja suunnitteilla olevia ennallistamishankkeita, mutta on epävarmaa, vähentävätkö ne vai lisäävätkö ne sairauksien leviämisriskiä. Toistaiseksi ei ole tunnistettu ennallistamiseen liittyviä onnistumistekijöitä, jotka vähentäisivät tätä riskiä, kertoo hanketta Helsingin yliopistossa koordinoiva professori Frauke Ecke.

BEPREP-hanke paikkaa tätä tiedon puutetta ja tarjoaa käytännön neuvoja. Hankkeessa pyritään selvittämään infektiodynamiikan taustalla olevia mekanismeja Euroopassa ja tropiikissa toteutettavissa 11 tapaustutkimuksessa, joissa toistetaan tilallisesti ja ajallisesti samanlaisia kenttätutkimuksia- ja kokeita.

– Sovellamme hankkeessa osallistavaa useamman toimijan lähestymistapaa ottamalla mukaan alkuperäis- ja paikallisyhteisöjä, jotka auttavat meitä tunnistamaan parhaiden ennallistamis- ja interventiotoimien menestystekijöitä, Ecke korostaa.

Luontoon pohjaavat ratkaisut, kuten majavien sekä pöllöjen ja petolintujen kaltaisten pienten petoeläinten ja muiden ekosysteemi-insinööreinä tunnettujen lajien palauttaminen, ovat olennainen osa hanketta, jolla ohjataan terveitä ekosysteemejä tukevia ja epidemioita estäviä toimia luonnon monimuotoisuuden ennallistamiseksi.

Helsingin yliopiston koordinoimaan, Horisontti Eurooppa -ohjelmalta 8 miljoonan euron rahoituksen saaneeseen hankkeeseen osallistuu 14 kumppania Suomesta, Ruotsista, Ranskasta, Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Kolumbiasta, Brasiliasta ja Tansaniasta. Hanke kestää 4,5 vuotta.

Lisätietoja:

• Professori Phillip Watts, bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, phillip.c.watts@jyu.fi
• Professori Frauke Ecke, Organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto, frauke.ecke@helsinki.fi