Monikielisten pärjäämistä suomenkielisissä korkeakouluopinnoissa tutkitaan – osalla kuormittumisen tunne ongelmana
Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 260 korkeakouluopiskelijaa koko maan laajuudelta. He olivat pääasiassa ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttotaustaisia nuoria. Pärjääminen koettiin pääosin hyväksi, mutta eroja ilmeni niin opiskelijoiden välillä kuin eri opiskelutilanteissakin. Matalammalla kielitaitotasolla ja opiskelutekstien kirjoittamisessa vaikeuksia koettiin eniten.
Riittämättömyyden ja ajallisen kuormittumisen tunnetta
Vastauksissa toistuivat kokemukset opiskelun ajallisesta kuormittavuudesta. Koska suomi ei ollut opiskelijoiden vahvin kieli, opiskelutehtäviin kului monilla kohtuuttoman paljon aikaa. Vaikka korkeakouluopiskelun vapaus ja itsenäisyys mahdollistavat joustavat opiskeluratkaisut, on kuitenkin raskasta, jos palautumiseen ei jää lainkaan aikaa.
– S2-taustaiset opiskelijat joutuvat usein työskentelemään kohtuuttoman paljon suomea äidinkielenään puhuviin opiskelijoihin verrattuna. Riittämättömyyden tunteita opinnoissa voi kuitenkin vahvistaa myös vertailu suomea äidinkielenään puhuviin, etenkin, jos äidinkieliset näyttäytyvät pelkästään yhtenäisenä ja pärjäävänä joukkona, Tervola huomauttaa.
– Kielitaito vaikuttaa opintojen etenemiseen ja opiskeluyhteisössä toimimiseen ja on siten myös keskeinen osallisuutta määrittävä tekijä korkeakouluopinnoissa, Honko toteaa.
Hyvät opiskeluvalmiudet, aiempi koulutus ja tietotaito, teknisten ja materiaalisten apukeinojen saatavuus sekä mahdollisuus ohjaukseen ja tukeen auttavat kuitenkin paikkaamaan kielitaidon puutteita. Jos alkuvaikeuksista pääsee yli, kielitaito yleensä kehittyy opintojen aikana, ja se helpottaa opiskelua sekä lisää uskoa opinnoissa menestymiseen.
Kokemus opettajan antamasta tuesta vaihtelee
Joidenkin tutkimukseen osallistuneiden mielestä opettajat eivät riittävästi huomioi monikielisten opiskelijoiden tarpeita. Opettajien tukea koskevaan kysymykseen 32 vastaajaa 85:stä vastasi suoraan, että ei saa minkäänlaista tukea.
S2-taustaisilla opiskelijoilla on usein jo aloitusvaiheessa korkea kielitaito. Saatetaan ajatella, että he eivät tarvitse erityishuomiota jatkossakaan. Kynnys tuen pyytämiseenkin voi olla korkea. Tukea ei kuitenkaan ole automaattisesti tarjolla, tai se ei tavoita kaikkia tarvitsijoita. Erilaisista kielitaustoista tulevien opiskelijoiden opiskelukieleen liittyviä tarpeita ei välttämättä tiedosteta.
Useat vastaajat kuitenkin kertoivat esimerkkejä opettajien tarjoamasta avusta ja käytännön järjestelyistä, joita opetuksessa oli tehty. Opiskelijoita voidaan tukea monin keinoin, esimerkiksi lisäajalla tehtävien tekemiseen tai antamalla mahdollisuus tutustua opetusmateriaaliin etukäteen.
Opiskelun englanninkielistyminen tuo oman lisäkuvionsa kaikille kieliryhmille.
– Jos opiskelumateriaalit ovat pääosin englanniksi, ja opiskelu on pitkälti itsenäistä, esimerkiksi oman alan käsitteet suomeksi eivät tule tutuksi. Se vaikeuttaa sekä oppimistehtävien tekemistä että mahdollisesti myöhemmin myös työtehtävien hoitamista. Jos englannin osaaminen ei ole vahvaa, myös opiskelusta tietysti muodostuu raskasta, Honko sanoo.
Kansainvälisyyskeskustelu ohittaa usein Suomessa jo asuvat kansainvälisen taustan omaavat opiskelijat. – Kansainvälisen opiskelijan käsite tulisi ymmärtää laajemmin kuin vain englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ulkomaalaisiin opiskelijoihin viittaavana, tutkijat muistuttavat.
Artikkelit:
Tervola & Honko: Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia pärjäämisestä suomenkielisessä tutkintokoulutuksessa, Yliopistopedagogiikka 2/2023
Honko ja Tervola: ”Opiskelen joka päivä vaikka on raskasta.” Monikielisten korkeakouluopiskelijoiden kuvauksia suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelusta. AFinLAn vuosikirja 2023, https://doi.org/10.30661/afinlavk.127096
Lisätietoja:
Mari Honko, Jyväskylän yliopisto, +358408053165, mari.h.honko@jyu.fi
Maija Tervola, Tampereen yliopisto, +358503141485, maija.tervola@tuni.fi
