Monivuotisella työhyvinvointiohjelmalla mahdollista ennaltaehkäistä terveysriskejä

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että terveysriskien korkea määrä on yhteydessä terveydenhuollon lisääntyneisiin kustannuksiin, alhaisempaan tuottavuuteen työpaikoilla ja kasvaneisiin sairauspoissaoloihin. Monivuotisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työpaikoilla on tutkittu vain vähän, eikä aikaisemmin ole ollut saatavilla tutkimustuloksia siitä, minkälaisia muutoksia terveysriskeissä voidaan saavuttaa useamman seurantavuoden intervention aikana.

- Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet ennaltaehkäisyn olevan mahdollista, mutta tutkimusohjelmien kesto on ollut yhdestä kolmeen vuotta. Tutkimuksemme osoitti, että siirtymistä matalan ja keskitason riskiryhmistä korkean terveysriskin ryhmään voidaan estää myös pidemmällä ajanjaksolla, kertoo tohtorikoulutettava Antti Äikäs.

Tutkimustulosten perusteella tutkimusryhmällä oli suomalaista työikäistä väestöä vähemmän terveysriskejä. Kolmessa eri mittauksessa havaittiin, että 50–60 % miespainotteisesta henkilöstöstä kuului matalan terveysriskin ryhmään (0–1 riskiä), 30–35 % keskitason (2-3 riskiä) terveysriskiryhmään ja 9–11 % korkean terveysriskin (> 4 riskiä) ryhmään.

Kun tutkimuksessa vertailtiin terveysriskien lisääntymistä monivuotisen työhyvinvointiohjelman aikana, niin havaittiin, että suurin osa henkilöstöstä säilyi samalla riskitasolla, 13–15 % paransi omaa terveysriskiluokitustaan ja vain 12–21 %:n kohdalla luokitus heikentyi.

Ikääntymisen vaikutuksia hidastettiin

Terveysriskeillä on taipumus yleistyä ihmisen ikääntyessä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu kohdepopulaatiossa terveysriskien kokonaismäärässä tilastollisesti merkittävää kasvua.

- Tutkimusryhmämme havaitsi tutkittavilla sekä parannuksia että heikennyksiä, jolloin kokonaismuutos jäi minimaaliseksi. Tulokset ovat rohkaisevia työkyvyn säilyttämisen ja kansanterveyden edistämisen näkökulmasta, Äikäs toteaa.

Tutkimuksessa arvioitiin suomalaisen metsäyhtiön (N=523–651) ja 4event Oy:n toteuttamaa monivuotista työhyvinvointiohjelmaa vuosina 2010–2017. Osallistujien keski-ikä oli 43,8 vuotta. Ohjelman aikana toteutettiin yhteensä yli 120 erillistä palvelua ympäri Suomen. Palvelut painottuivat ensimmäisen neljän vuoden aikana työntekijöiden elämäntapamuutoksen tukemiseen ja neljän jälkimmäisen vuoden aikana henkisiin voimavaroihin ja työpaikan ilmapiiriin. Terveysriskien esiintyvyyttä kartoitettiin kolmessa eri mittauspisteessä fysiologisilla mittauksilla ja kyselylomakkeella vuosina 2010–2011, 2013–2014 ja 2016–2017.

Artikkeli on osa Antti Äikkään väitöskirjaa, ja sen kirjoittamista rahoittivat Juho Vainion säätiö ja Urheiluopistosäätiö. Äikäs toimi aikaisemmin hyvinvointiliiketoiminnan johtajana 4event Oy:ssä.

Vapaasti saatavilla oleva alkuperäinen julkaisu:

Äikäs A, Absetz, P, Hirvensalo M, Pronk N. 2020. Eight-Year Health Risks Trend Analysis of a Comprehensive Workplace Health Promotion Program. International Journal of Environmental Research and Public Health. 17(24), 9426 Open access doi: https://doi.org/10.3390/ijerph17249426

Lisätietoja:

tohtorikoulutettava Antti Äikäs, 050 369 0908, antti.h.aikas@student.jyu.fi