Muutakin kuin vaihtoon lähtemistä: Hanke tuo opiskelijan kansainvälisen osaamisen parrasvaloihin

Kansainvälisyysosaaminen on tärkeää sanoittaa konkreettiseksi osaksi opiskelijan akateemista osaamista, jotta valmistuessaan opiskelijalla on hyvät kv-yhteistyön taidot.

– Herkästi sanotaan, että jollain alalla ollaan kansainvälisiä, mutta ei kuitenkaan pystytä avaamaan, millaista osaamista toimiminen globaalissa nykyaikaisessa työelämässä eri aloilla vaatii, hankkeen koordinaattori ja yliopistonlehtori Lotta Kokkonen Movista miettii.

Kansainvälistymissuunnitelman pilottivaiheessa mukana oli opiskelijoita ja henkilökuntaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta, liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta. Suunnitelman jalkauttaminen paljastui erilaiseksi jokaisessa tiedekunnassa ja jokaisella laitoksella, mutta useimmissa tapauksissa opiskelijat reflektoivat kansainvälistymisvalmiuksia kirjallisesti. Osassa laitoksista on jo nyt selvillä, milloin ja miten näihin teksteihin palataan opintojen aikana.

– Osa sitten lämpenee uudenlaisen ”kv-hopsauksen” tekemiselle hitaammin, ja tähän vaikuttaa moni tekijä: onko opiskelijan ohjaus systematisoitu tiedekunnassa tai laitoksella, onko aiemmin pohdittu kansainvälistymistä tai onko henkilökunnalla aikaa ja resursseja ottaa kansainvälistymisosaamisen näkökulmat haltuun. Jos opinto-ohjausta oli yhtenäistetty, suunnitelmaa oli helpompi tuoda tiedekuntaan tai laitokselle, Kokkonen kertoo.

Kokkosen mukaan valmiuksien määrittely ja konkretisointi oli pilotin haastavin osuus, mutta tutkittuun tietoon perustuva monikielisen ja kulttuurienvälisen osaamisen itsearviointimalli oli hyvä työväline keskustelun pohjaksi. Monikielistä ja kulttuurienvälistä osaamista voi olla esimerkiksi se, että henkilö on kiinnostunut oppimaan erilaisuudesta, hänellä on tietoa kulttuurien monimuotoisuudesta ja muuttuvasta luonteesta, tai että hän osaa helpottaa toisten ymmärtämistä muotoilemalla sanomaansa uudelleen tai toiselle kielelle.

Suunnitelma kulkee mukana ja täydentyy opintojen aikana

On tärkeää, että kv-osaamisen edistäminen lähtee laitokselta tai tiedekunnasta, koska muuten suunnitelman laadinta jää ”ylhäältä annetuksi” ja opinnoista irralliseksi aiheeksi. Siksi Movin rooli on toimia fasilitaattorina ja resurssina tiedekunnille ja laitoksille. Henkilökunnan näkökulmasta tulisi puolestaan kirkastaa, mistä saada aikaa ja motivaatiota pohtia asiaa, joka ei välttämättä nivoudu yksittäisen tutkijan tai ohjaajan ydinosaamiseen.

– Osaamisen miettimisen ei pitäisi olla opintojen aloitusvuoden juttu, joka sitten unohtuu loppuopintojen ajaksi, vaan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPSia) pitäisi tasaisin väliajoin täydentää myös kv-osaamisen osalta, painottaa hankkeen toinen koordinaattori ja lehtori Teija Natri.

Tarkoitus on tehdä kansainvälistymissuunnitelmasta osa jokaisen Jyväskylän yliopiston kandidaattiopiskelijan HOPSia vuoteen 2024 mennessä.

Monikielinen ja kulttuurienvälinen osaaminen kansainvälistymisen ydinkompetenssina -pilottihanke toteutettiin vuosina 2019–2021. Jatkossa hanke on osa Jyväskylän yliopiston strategista työtä. Pilotin loppuraportti on luettavissa osoitteessa https://movi.jyu.fi/fi/kehittamistyo/monikielinen-ja-kulttuurienvalinen-osaaminen.

Lisätietoja:

Lotta Kokkonen
yliopistonlehtori
Monikielisen akateemisen viestinnän keskus
lotta.o.kokkonen@jyu.fi
+358408053148

Teija Natri
lehtori
Monikielisen akateemisen viestinnän keskus
teija.natri@jyu.fi
+358408053157