Naisten asialla – Suomalaisen yhteiskunnan muutos 1960–1970-luvuilla naistenlehtien näkökulmasta
Miten esimerkiksi aborttikysymystä tai lasten päivähoitoa käsiteltiin? Oliko naisten roolin muutos perheenäidistä työssäkäyväksi naiseksi uhka vai mahdollisuus? Entä feminismi – tarvittiinko sitä?
Tutkimuksessa analysoidaan sekä kaupallisia naistenlehtiä, kuten esimerkiksi Anna ja Me Naiset, sekä eri poliittisten puolueiden omia naisille suunnattuja julkaisuja.
Mitä naistenlehdet kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta?
Naistenlehtiä pidetään usein pinnallisena journalismin lajina, mutta käytännössä suomalaiset naistenlehdet ovat aina osallistuneet aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ne ovat tärkeällä tavalla nostaneet esiin naisia koskevia kysymyksiä ja tuoneet naisnäkökulmaa julkiseen keskusteluun.
Toiseen maailmansotaan asti naistenlehdillä oli läheinen suhde aikakauden naisliikkeeseen. Esimerkiksi ajan suurimman naistenlehden Kotilieden toimituskuntaan kuului useita naisasialiikkeen aktiiveja. Sen kanssa lukijoiden huomiosta kilpaili työväenliikkeen naistenlehti Toveritar.
Itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä naisliike ja naistenlehdet pitivät naisten tärkeimpänä tehtävänä äitiyttä.
Suomalainen yhteiskunta muuttui 1960–1970-luvuilla kaupungistumisen, hyvinvointivaltion rakentamisen ja elintason yleisen nousun myötä. Naisten arkeen vaikuttivat erityisesti abortin laillistaminen, ehkäisyn salliminen ja lasten päivähoidon tulo. Myös naisten työssäkäynti yleistyi.
Muutoksia naisten asemaan ajoi varsinkin feministinen liike. Feministit vaativat naisten vapauttamista perheenäidin roolista. Toisaalta vaadittiin myös äitiysloman pidentämistä ja isyysloman käyttöönottoa. Feministisen liikkeen tunnus oli ”Henkilökohtainen on poliittista”, jonka kautta se vaati enemmän yhteiskunnallista huomiota naisten arkea koskeviin kysymyksiin.
Suomen Nainen, Uusi Nainen ja Me Naiset – kaupallisista naistenlehdistä puoluelehtiin
Feministinen liike suhtautui kriittisesti kaupallisiin naistenlehtiin. Naisten asialla -hankkeessa kuitenkin osoitamme, että juuri naistenlehdet olivat 1960–1970-luvuilla tärkeä foorumi, kun naisten aseman muutoksista keskusteltiin yhteiskunnassa.
1960–1970-luvuilla suomalainen julkaisukenttä oli monipuolinen, ja uusia naistenlehtiä lanseerattiin vuosittain. Perinteikäs Kotiliesi sai kilpailijoikseen Annan ja Me Naiset, jotka suunnattiin nykyaikaisille työssäkäyville naisille. Myös puolueet julkaisivat omia naistenlehtiä, kuten kokoomuspuoleen Suomen Nainen ja Suomen Naisten Demokraattisen Liiton (nykyisen Vasemmistonaisten edeltäjän) Uusi Nainen.
Helsingin Sanomain Säätiön rahoittama tutkimushanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella vuosina 2023–2025.
Hankkeen uusilla kotisivuilla myös blogi – lue lisää!
Naisten asialla -hanke on juuri julkaissut uudet kotisivut: www.naistenasialla.fi, joissa voi tutustua tutkijoihin ja julkaisuihin sekä seurata tutkimuksen edistymistä. Kotisivuilla julkaistaan säännöllisesti hankkeen teemoihin liittyviä blogitekstejä ja kerrotaan kuulumisia.
Lisätietoja:
Dosentti, FT Arja Turunen, Hankkeen johtaja (arja.h.turunen@jyu.fi)
FT Anna Niiranen, Hankkeen tutkijatohtori (anna.a.niiranen@jyu.fi)
Hankkeen kotisivut: www.naistenasialla.fi
