Neljälle uudelle akatemiatutkijalle ja yhdelle tutkijatohtorille rahoitus Jyväskylän yliopistoon

Akatemiatutkijan rahoituksen sai Joonas Ilmavirta matematiikan ja tilastotieteen laitokselta. Ilmavirta keskittyy tutkimuksessaan matemaattiseen seismologiaan. Newtonin näkökulman mukaan planeetat kulkevat kaarevaa rataa ja Auringon vetovoima aiheuttaa kaartumisen. Einstein puolestaan esitti, että planeetat kulkevatkin täysin suoraan geometriassa, jonka kaarevuuden aiheuttaa Aurinko. Ilmavirta esittää samanlaista näkökulman muutosta seismologiaan.

”Maanjäristysten aiheuttamat ääniaallot eivät kaarrukaan äänennopeuden vaihteluiden vuoksi, vaan ne kulkevat suoraan hieman eksoottisessa geometriassa, joka liittyy näihin vaihteluihin. Tällainen elastisuuden geometrisointi mahdollistaa modernin geometrian tehokkaiden työkalujen käytön ongelmissa, joissa yritetään esimerkiksi päätellä Maan tai Marsin sisärakenne pinnalla tehdyistä mittauksista”, Ilmavirta sanoo.

Akatemiatutkijan rahoituksen sai Ilkka Helenius fysiikan laitokselta. Heleniuksen tavoitteena on kehittää ja julkaista ohjelmistoja joilla voidaan mallintaa suurienergiaisia hiukkastörmäyksiä. Tällaiset työkalut ovat välttämättömiä nykyisten mittausten analysoinnissa ja uusien törmäytinkokeiden suunnittelussa. Kehitettävät ohjelmistot perustuvat teoreettisiin malleihin joita on perusteellisesti tutkittu esimerkiksi CERNin suurella hadronitörmäyttimellä.

”Projektissa keskitytään erityisesti simulointityökalujen kehittämiseen elektroni-ioni törmäyksiä varten. Tällaisten kokeiden päätavoite on kartoittaa protonien ja ytimien sisäistä rakennetta ja tutkia vahvan vuorovaikutuksen dynamiikkaa. Projektin puitteissa kehitettävä mallinnus voi myös antaa uutta tietoa hiljattain havaituista yllättävistä hiukkaskorrelaatioista protoni-protoni ja protoni-ioni -törmäyksissä. Havaintoja käytetään teoreettisten mallien paranteluun ja ennusteiden laatimiseen tuleville kokeille”, Helenius kertoo.

Akatemiatutkijan rahoituksen sai Mikko Laitinen fysiikan laitokselta. Laitinen kehittää Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa uusia ilmaisimia ja menetelmiä materiaalien alkuainekarakterisointia varten. Akatemiatutkijan rahoituksen avulla Laitinen keskittyy kehittämään nopeampia ilmaisimia matalaenergisille raskaille hiukkasille.

”Rekyylispektrometrin avulla kehitetään teollisuudessakin käytettyjä pinnoitteita, jotka ovat paksuudeltaan jopa ohuempia kuin yksi atomikerros. Tällaisen laitteiston energia-ilmaisimet ovat aikaisemmin olleet melko hitaita eikä monia näytteitä ole pystytty aiemmin mittaamaan yhden päivän aikana. Projektissa kehitetään myös Potku-ohjelmistoa, jolla mitatut tulokset saadaan analysoitua”, Laitinen kertoo.

Akatemiatutkijan rahoituksen sai Aaron Mailman kemian laitokselta.  Rahoituksen avulla Mailman tutkii ja valmistaa orgaanisia molekyyliradikaaleja, jotka toimisivat uudenlaisina, metallien kaltaisina yksikomponenttisina sähkönjohteina.
Valtaosa orgaanisista materiaaleista on eristeitä, joilla ei ole teknologisesti hyödyllisiä magneettisia ominaisuuksia. Tietyt orgaaniset materiaalit voivat kuitenkin toimia metallien kaltaisina sähkönjohtimina, mistä syystä niissä käytettävät varauksensiirtokompleksit, elektronien vastaanottajat ja luovuttajat, ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena jo vuosikymmeniä.

”Tässä tutkimusprojektissa suunnitellaan ja valmistetaan orgaanisia parittomia elektroneja sisältäviä molekyylejä eli radikaaleja, jotka toimisivat uudenlaisina metallien kaltaisina yksikomponenttisina sähkönjohteina. Valmistettavien yhdisteiden ominaisuudet ovat lisäksi muokattavissa kemiallisesti, mistä syystä niitä pystytään mahdollisesti hyödyntämään uudenlaisissa teknologisissa innovaatioissa”, sanoo Mailman.

Tutkijatohtorin rahoituksen sai Teppo Leino kemian laitokselta. Kolmivuotinen rahoitus on 255 000 euroa alkaen 1.9.2020.  
Teppo Leino tutkii aromaattisia, typpeä sisältäviä kaksirengasrakenteisia kemiallisia yhdisteitä, atsa-atsuleeneja. Ne ovat fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa ansiosta lupaavia työkaluja esimerkiksi materiaalikemiassa ja lääkekehityksessä. Niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi kemiallisten reaktioiden katalyytteinä. Tutkijatohtorin rahoituksen avulla Leino tutkii atsa-atsuleenien pysyvyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä etsii ratkaisuja valmistusmenetelmien puutteeseen.

Lisätietoja:
Joonas Ilmavirta, joonas.ilmavirta@jyu.fi, +358 40 8054743
Ilkka Helenius, ilkka.m.helenius@jyu.fi, +358408054085
Mikko Laitinen, mikko.i.laitinen@jyu.fi, +358 40 805 4113
Aaron Mailman, aaron.m.mailman@jyu.fi,
Teppo Leino, teppo.o.leino@jyu.fi

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
jyscience jyuscience jyscience