Nobel-illan tallenne katsottavissa – aiheina muinaisgeenit, hiukkasten lomittuminen, pankkikriisit, klikkikemia ja Annie Ernaux
- Palatko helposti auringossa? Muinaisgeenit vaikuttavat meissä yhä.
- Tutkijat osoittivat kvanttibittien haamumaisen lomittumisen – mistä on kyse?
- Kirjailija Annie Ernaux – mikä tekee hänen kerrontatyylistään erityisen?
- Millä konstilla tutkitusti estetään pankkikriisit?
- Klikkikemia toi kemisteille mullistavan menetelmän hallita reaktioita.
Nobel-palkitut lääketieteen, fysiikan, kirjallisuuden, taloustieteen ja kemian aiheet esittelevät Johanna Mappes, Tero Heikkilä, Joonas Säntti, Kari Heimonen ja Petri Pihko.
Tilaisuuden tallenteen voit katsoa Moniviestimestä.
Ohjelma:
17.50: Salin ovet auki. Huilumusiikkia (Lassi Takala, Puhkupillit)
18.00: Avaussanat Keijo Hämäläinen, rehtori, Jyväskylän yliopisto
- Johanna Mappes, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto
- Tero Heikkilä, Jyväskylän yliopisto
- Joonas Säntti, Jyväskylän yliopisto
- Kari Heimonen, Jyväskylän yliopisto
- Petri Pihko, Jyväskylän yliopisto
19.00: Kysymyksiä ja keskustelua
19.20: Päätössanat, Lotta-Riina Sundberg, Nanotiedekeskuksen johtaja, Jyväskylän yliopisto
19.30: Kahvitarjoilu ennakkoon ilmoittautuneille (päättyi 7.12.)
Tilaisuuden juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Tilaisuudessa esiintyvät lisäksi Puhkupillien trumpetistit Lassi Takanen, Antti-Jussi Hautala sekä Siiri Muhonen.
Lääketiede: Palatko helposti auringossa? Muinaisgeenit vaikuttavat meissä yhä
Ruotsalainen Svante Pääbo sai Nobel-palkinnon muinaisgenetiikan tutkimuksistaan. Uraa uurtavasti hän aloitti muinaisihmisen perimän selvittämisen mitokondrioista löydettävistä DNA:n ”murusista”. Palkittu tutkija on pystynyt osoittamaan monilta osin nykyihmisen (Homo Sapiens) ominaisuuksien alkuperän – miltä muinaisihmisiltä ominaisuutemme ovat peräisin. Neandertalilaisen ihmisen perimän Pääbo ryhmineen onnistui selvittämään 2010.
Eurooppalaisten genomista noin kaksi prosenttia on peräisin Neandertalin ihmiseltä. Noin puolet näistä on jollain lailla yhteydessä ihon- ja hiusten väriin.
Neandertalilainen pärjäsi Pohjoisen vähällä valolla, siksikö vaalea iho yhä palaa helposti auringossa, Johanna Mappes?
”Geeneissämme, jotka vaikuttavat herkkyyteemme auringonvalolle, on joukossa muinaisihmisiltä peräisin olevia geenejä. Neandertalin ihmiset olivat asuttaneet pohjoisia leveysasteita satoja tuhansia vuosia, ja he olivat hyvin sopeutuneet vähäiseen auringonpaisteeseen. On mahdollista, että Neandertalin ihmiseltä saadut geenit nopeuttivat nykyihmisen sopeutumista pohjoisiin oloihin. Hyvin vaalean ihon kääntöpuolena on herkkyys palaa auringossa”, professori Johanna Mappes sanoo.
Johanna Mappes on evoluutioekologi, joka tutkii eliöiden sopeutumista ympäristöönsä sekä evoluutiomekanismeja. Hän on akatemiaprofessori ja työskentelee ekologian professorina Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa.
Fysiikka: Tutkijat osoittivat kvanttibittien haamumaisen lomittumisen – mistä on kyse?
Nobel-palkitut Alain Aspect, John Clauser ja Anton Zeilinger ovat kvanttimekaniikan tutkijoita, jotka tutkimuksillaan pohjustavat kehitteillä ja toiveissa olevia kvanttiteknologian keksintöjä. Kolmikko on onnistunut kokeillaan osoittamaan vaikeasti hahmottuvan hiukkasten lomittumisen, ”haamutilan”: kaksi hiukkasta ovat vuorovaikutuksessa huolimatta niiden keskinäisestä etäisyydestä – kun toinen hiukkanen mitataan, toisenkin tila muuttuu. Ilmiöön perustuu myös kvanttitietokoneissa kvanttibittien laskentateho.
Mitä lomittuminen kertoo maailmankaikkeuden rakenteesta, Tero Heikkilä?
"Sen, mitä moni meistä on uumoillutkin. Joko maailmankaikkeus ei ole realistinen tai meillä ei ole vapaata tahtoa. Lupaan selittää tämän Nobel-illassa", Tero Heikkilä kertoo.
Tero Heikkilä on fysiikan professori, jonka tutkimukset liittyvät tiiviin aineen fysiikkaan, nanoelektroniikkaan ja suprajohtavuuteen. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa.
Kirjallisuus: Annie Ernaux – yksilöllisten kokemusten yhteiskunnalliset sidokset
Nobel-palkittu Annie Ernaux (s. 1940) tunnetaan erityisesti naisten elämän ja oikeuksien käsittelystä. Ranskalainen Ernaux kirjoittaa omaelämäkerrallisesti ja yhdistää kokemuksiaan yhteiskunnallisten muutosten esille kirjoittamiseen. Kirjailijan aiheina ovat olleet luokka-asetelmat, nuoruus, ihmissuhteet, abortti ja sukupolvien väliset erot.
Mikä Annie Ernaux´n kirjojen omaelämäkerrallisessa otteessa on erityistä, Joonas Säntti?
”Ankaran realistisen havainnon ja tiheän, toisinaan yllättävän kerrontatyylin kohtaaminen. Ernaux’n teokset ovat kiinnostavia myös muodon ja kirjallisten lajien kannalta”, Säntti kertoo.
Joonas Säntti on väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän tutkii nykykirjallisuuden sukupuoleltaan vaikeasti määriteltäviä ja sukupuolieroa haastavia kertojia. Tutkimuksessaan hän hyödyntää queer-teorian, kertomustieteen ja feministisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmia
Taloustiede: Palkinto konsteille, joilla estetään pankkikriisit
”Taloustieteen Nobel-palkinnon” eli Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saivat yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Ben Bernanke, Douglas Diamond ja Philip Dybvig. Palkinto tuli pankkien ja rahoitusmarkkinoiden kriiseihin liittyvistä tutkimuksista.
Kolmikko on lisäännyt merkittävästi ymmärrystä, miksi pankkien romahtamista pitää estää ja rahoitusmarkkinoita säädellä. Diamond ja Dybvig ovat perustelleet sen, miten talletussuojalla estetään vaarallinen talletuspako. Ben Bernanke puolestaan osoitti, miten 1930- luvun lama syveni pankkien romahtamisen myötä.
Onko palkittujen opit käytössä ja tunnetaanko niiden merkitys rahoitusmarkkinoilla, Kari Heimonen?
”Pankit ovat osoittautuneet tärkeiksi taloudellisen toimeliaisuuden ylläpitäjiksi ja ongelmat tässä prosessissa heijastuvat keskeisesti kaikkeen taloudelliseen toimeliaisuuteen. Palkittujen opit ohjaavat keskeisesti muun muassa nykyistä pankkisääntelyä. Tieto pankkikriisien mekanismeista ja niiden vaikutuksista olivat erityisen hyödyllisiä 2008 suuren finanssikriisin vaikutusten hillinnässä’, Heimonen sanoo.
Kari Heimonen on taloustieteen professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen tutkimusalaansa ovat keskuspankkipolitiikka, valuuttakurssit, kansainväliset pääomamarkkinat ja maailmankauppa.
Kemia: Klikkikemialla tehdään toimivia molekyylejä
Kemian Nobel-palkinto annettiin molekyylien rakentamisen tutkijoille Carolyn Bertozzille, Morten Meldalille ja Barry Sharplessille. Kolmikko on kehittänyt molekyylien kemiallisiin reaktioihin ja niiden tutkimiseen napsautustekniikan – klik-kemian – jonka avulla reaktiot toteutuvat nopeasti ja ilman sivutuotteita. Kemistit ovat ottaneet tekniikan laajasti käyttöön.
Mistä tekniikassa on kyse? Miten mullistava se on esimerkiksi materiaalien tai lääkkeiden kehityksessä, Petri Pihko?
”Kemialliset reaktiot eivät yleensä toimi katkaisijasta napsauttamalla. Jos haluaisimme kiinnittää kemiallisen reaktion avulla vaikkapa paperin tai solun pinnalle uusia molekyylejä, vain hyvin harvat reaktiot toimisivat luotettavasti. Meillä ei ole käytössämme mitään nanorobotteja, joiden avulla voisimme käsin ohjata molekyylit reagoimaan keskenään, vaan joudumme turvautumaan muutamiin todella pomminvarmoihin reaktioihin, jotka toimivat tilanteessa kuin tilanteessa. Nobel-palkittujen tutkijoiden menetelmät ovat juuri tällaisia reaktioita."
Petri Pihko on kemian professori Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella erikoisalanaan synteettinen orgaaninen kemia.
