Oma tapa liikkua oppilaiden suosikki etäliikunnanopetuksen aikana

Koronapandemian aiheuttama etäopetukseen siirtyminen haastoi myös liikunnanopettajat uuden äärelle. Opettajat kokivat onnistuneensa liikunnan etäopetuksen järjestämisessä, vaikka kokivatkin etäopetuksen kontaktiopetusta kuormittavampana. Etäopetusjaksolla liikunnanopettajat panostivat erityisesti ulkona liikkumiseen, pääperiaatteena opetuksessa oli saada oppilaat irti koneiden ääreltä liikkumaan. Liikunnanopettajat käyttivät myös liikuntaohjelmia, kuten Sports Tracker, Sportyplanner, Seppo tai Just Dance Now ja valmista videomateriaalia esimerkiksi YouTubesta tai Sporttipankista liikuntatuntien tueksi.

Tohtorikoulutettava Mari Kääpä on selvittänyt liikunnallisten kotitehtävien eli liikuntaläksyjen merkitystä fyysisen aktiivisuuden lisääjinä oppilaiden arjessa väitöstutkimuksessaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tämän kevään aikana hän selvitti, miten opettajat muuttivat liikunnanopetuksensa etäopetukseksi. Liikunnanopettajien Facebook-ryhmässä toteutettuun kyselyyn vastasi 53 opettajaa, joista 15 osallistui myös haastatteluun.

- Tutkimuksen mukaan etäopetukseen siirtyminen muutti liikunnanopetusta huomattavasti. Oppilaat tekivät liikunnanopettajien antamia liikunnallisia kotitehtäviä pääosin mielellään, Kääpä kertoo tuloksista.

Suosituimpia liikkumismuotoja olivat useasta vaihtoehdosta itse valitut liikuntamuodot sekä luontoliikunta, esim. metsäjooga, Mobo-suunnistus ja karttamerkkien valokuvaus maastossa.

- Perheen kanssa yhdessä liikkuminen oli koettu kivaksi, samoin oman aikataulun mukaisesti liikkumista pidettiin hyvänä. Digitaitojen lisäksi oppilaat oppivat vastuun ottamista sekä ymmärrystä itsestään liikkujana. Etäopetus toi myös positiivisia yllätyksiä, Kääpä kertoo.

Opetussuunnitelman toteuttaminen onnistui olosuhteisiin nähden hyvin. Liikunnan valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteena on tukea oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehittymistä. Fyysisiä tavoitteita opettajat kokivat oppilaiden saavuttaneen hyvin. Esimerkiksi fyysinen aktiivisuus pystyttiin todentamaan Sports Tracker -sovelluksen avulla. Sen sijaan liikuntataitoja oli vaikeampi opettaa ja oppia, koska palautteenanto oli haasteellisempaa. Sosiaalisten taitojen tavoitteisiin etäopetuksella ei voitu vastata kontaktiopetuksen tavoin. Psyykkisesti etäopetus sopi osalle paremmin kuin toisille. Oppilaat myös huomasivat liikunnan merkityksen koneella työskentelyn tauottamisessa sekä etäarjen jaksamisessa.

- Osa oppilaista piti itsenäisestä liikkumisesta erityisen paljon, koska itsenäinen työskentely antoi mahdollisuuden liikkua ilman sosiaalista painetta, omat heikkoudet eivät olleet kaikkien nähtävissä. Suuri osa oppilaista kaipasi kuitenkin yhteispelejä ja kavereitaan. Etäopetuksen haasteiksi opettajat kokivat myös vuorovaikutuksen vähyyden, arvioinnin haasteet sekä tukea tarvitsevien oppilaiden auttamisen, Kääpä sanoo.

Etäopetuksessa käytettyjä materiaaleja ja vinkkejä voi hyödyntää myös jatkossa.

- Lähiopetukseen palattua kokemuksia voi hyödyntää esimerkiksi liikunnallisina kotiläksyinä, oppituntien lisähöysteenä, lähiopetukseen syystä tai toisesta osallistumattomien oppilaiden aktivoimiseen, tukea tarvitsevien oppilaiden avuksi tai jopa verkkokurssin järjestämisessä, kertoo Kääpä.

Myös opettajien päivitetyt digivalmiudet antavat uusia mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamiseen.

• ”Painotin toiminnallisuutta eli en halunnut istuttaa oppilaita ruudun äärelle, senkin takia, että halusin antaa oppilaille mahdollisuuden liikkua lukujärjestyksen mukaisten tuntien aikana ja vakuutusten voimassaollessa. Ajattelin, että tärkeintä oli saada oppilaat jollain tavalla liikkeelle, ja tehtävät ja liikuntavinkit olivat mahdollisimman lyhyesti raportoitavia.”
• ”Yllätyksenä on tullut joidenkin lähiopetuksessa ei niin aktiivisten oppilaiden innostuneisuus ja aktiivisuus.”
• ”Oppilas rohkaistui kokeilemaan jotain erilaista ja raportoi, että oli virkistynyt, huomannut kehittyvänsä.”

Lainaukset ovat opettajien vastauksia tutkimuksen haastatteluista sekä kyselylomakkeen avoimista vastauksista.

Lisätietoja: 

Tohtorikoulutettava Mari Kääpä, mari.p.kaapa@jyu.fi, 040 805 4881