Omalla tutkimus- ja urheilutaustalla asiantuntevaa opetusta
Nykypäivänä urheiluvalmentajiin kohdistuu paljon vaatimuksia ja odotuksia muun muassa valmennettavilta, vanhemmilta, urheilujärjestöiltä sekä muilta valmentajilta. ”Olemme siirtymässä yhä holistisempaan ja yksilökeskeisempään tapaan valmentaa urheilijoita. Tämän vuoksi tieteen ja tutkimuksen rooli valmennuksen kentällä on entistäkin tärkeämpi oman ammattitaidon kehittymisen kannalta”, toteaa Jyväskylän yliopiston lehtori Sheila Gagnon.
”Tutkimuksen ja teknologian kehittyminen johtavat siihen, että valmentajan työ edellyttää jatkuvaa oppimista. Huippu-urheilussa tutkimus- ja kehitystyöllä voidaan saada myös valmennuksellista kilpailuetua. Sen lisäksi tieteellinen tieto auttaa valmentajaa olemaan kriittinen ja löytämään luotettaville tiedon lähteille”, lisää Jyväskylän yliopiston opettaja Anuliisa Lähitie.
Gagnon ja Lähitie ovat suunnitelleet avoimessa yliopistossa avautunutta valmennustieteen perusopintokokonaisuutta. Jyväskylän avoimessa yliopistossa voit opiskella valmennustieteen perusopintokokonaisuuden, joka yhdistelee kaikkia valmentamisessa huomioon otettavia osa-alueita toiminnallisesta anatomiasta liikuntapsykologiaan. Osa opintojaksoista avautuu opiskeltaviksi tulevan lukuvuoden aikana.
Voit opiskella opinnot kätevästi etäopintoina erilaisin suoritustavoin ja valita suoritusajankohdat itse, sillä opintoja on tarjolla ympäri vuoden.
Oma valmennustausta tukena asiantuntevalle opetukselle
Lähitie ja Gagnon tekevät molemmat tutkimusta liikunta- ja terveystieteiden kentällä. Heidän opetuksessaan korostuu muun muassa näyttöön perustuvien valmennusperiaatteiden soveltaminen. Vankka akateeminen pohja tukee myös heidän laajaa kokemustaan sekä urheilijoina että valmentajina.
Lähitielle alppihiihto oli lapsuuden useista harrastuksista se, jossa hän kilpaili tavoitteellisesti aikuisikään asti. Kilpauran päätyttyä hän valmensi usean vuoden ajan alppihiihtäjiä seurassa, alppilukioissa, ja nuorten maajoukkueessa. Myöhemmin hän on toiminut muun muassa lentopallomaajoukkueen fysiikkavalmentajana ja kouluttajana, sekä testaus- ja asiantuntijatehtävissä Kuortaneen urheiluopistolla.
Gagnonin tausta puolestaan löytyy jääkiekosta ja jalkapallosta, joiden parissa hän on kisannut korkeimmalla tasolla Suomessa ja Kanadassa. Hän on myös valmentanut molemmissa lajeissa kahden vuosikymmenen ajan sekä nuoria urheilijoita että huippu-urheilijoita. Gagnon on toiminut myös fysiikkavalmentajana niin urheilijoille kuin eri ammattiryhmien edustajillekin. Nykyään Gagnon ja Lähitie opettavat Jyväskylän yliopistolla sekä valmentavat työn ohella jääkiekon ja jalkapallon parissa.
Valmennustiede täydentää avoimen laajaa liikuntatieteellistä tarjontaa
Urheilijoiden harjoittelussa korostuu jatkuva muutos. Lähitie toteaa, että myös valmentajan työ on jatkuvassa kehityksessä ja muutoksessa, sillä tietoa ja tutkimusta tulee koko ajan lisää. ”Valmennustieteen opinnot auttavat valmentajaa saamaan hyvän tietopohjan ja ymmärryksen valmennukseen liittyvistä kokonaisuuksista. Sen myötä omaa oppimista on helpompi suunnata syventämään omien tavoitteiden kannalta tarpeellisimpiin aihepiireihin”, Lähitie jatkaa.
Valmentamista tehdään ihmisiltä ihmisille, jolloin vahva osaaminen tieteellisestä tiedosta vuorovaikutustaitoihin helpottaa kokonaisuuden hallitsemista.
”Urheiluvalmennus on monialainen kenttä, joka sisältää anatomiaa, fysiologiaa, biomekaniikkaa ja liikuntatieteitä. Täten sen hallitseminen vaatii laajaa osaamista”, Gagnon kertoo. Tästä syystä valmennustieteen perusopinnot ovatkin rakennettu näitä osa-alueita yhdisteleväksi kokonaisuudeksi, jonka opetuksessa auttaa vahva ammattitaito ja kokemus valmennuksen kentältä.
”Opinnoissa käsitellään eri aihealueita, jotka liittyvät niin vapaa-ajan harjoitteluun kuin myös huippu-urheiluun: on tärkeää oppia, miten ihmiskeho toimii ja reagoi harjoitteluun. Opinnoissa käsitellään myös vuorovaikutustaitoja kuten pedagogiikkaa, psykologiaa, etiikkaa ja johtamistaitoja: valmentamista tehdään ihmisiltä ihmisille, jolloin vahva osaaminen tieteellisestä tiedosta vuorovaikutustaitoihin helpottaa kokonaisuuden hallitsemista”, Gagnon kertoo.
Valmennustieteen opiskelu avoimessa yliopistossa
Valmennustieteen perusopinnoista voit jo ilmoittautua opintojaksoille Urheiluvalmennuksen perusteet, Fysiologian perusteet ja Liikuntapsykologian perusteet. Perusopintojen viimeisille opintojaksoille pääset ilmoittautumaan vuoden 2026 aikana.
Kurssien teemat liittyvät ajankohtaisiin valmentamisen eri osa-alueisiin alkaen urheiluvalmennuksen pariin johdattelusta ja valmennusosaamisen kokonaiskuvan hahmottelusta. Opintoihin voi lähteä mukaan myös ilman kokemusta valmennusalalta. Halu kehittyä ohjauksen ja valmentamisen kentällä ja kiinnostus urheilua kohtaan riittää, mutta opinnot sopivat erinomaisesti myös valmennustyötä tekeville.
Laajempi ymmärrys elimistön toiminnasta auttaa ymmärtämään kuormittumisen ja palautumisen lainalaisuuksia ja suunnittelemaan harjoittelua.
Opinnot etenevät kohti ihmisen elimistön rakenteen ja toiminnan ymmärtämistä, mihin liittyy muun muassa kuormittuminen ja palautuminen sekä harjoittelun yksilöllinen suunnittelu. Nykyisin valmennuksen ymmärretään koskevan ihmistä kokonaisuutena, minkä vuoksi myös liikuntapsykologia on vahvasti läsnä: liikuntapsykologian perusteissa perehdyt muun muassa alan keskeisiin eettisiin periaatteisiin ja haasteisiin, joiden ymmärtäminen on valmentajalle hyvin keskeistä.
”Laajempi ymmärrys elimistön toiminnasta auttaa ymmärtämään kuormittumisen ja palautumisen lainalaisuuksia ja suunnittelemaan harjoittelua. Parhainkaan asiantuntemus ei kuitenkaan siirry valmentajasta urheilijan tuloksiin ilman vuorovaikutusta, minkä vuoksi myös vuorovaikutustaidot ovat avainasemassa valmentajan työkalupakissa”, toteaa Lähitie.
Valmentaja on mukana urheilijan polun eri vaiheissa ja osaamistarpeet ja valmennettavien erityispiirteet eroavat eri ikäisten ja tasoisten urheilijoiden välillä. Pääset syventymään viimeisillä opintojaksoilla siihen, miten harjoittelua voi optimoida ja kehittää erilaiset tarpeet huomioiden ja siihen, miten teoriatietoa voi soveltaa käytännön valmennustyössä.
