Onko kevyempi aina kovempi? - Kehonkoostumuksen yhteydet huippukestävyysurheilijoiden suorituskykyyn
Kestävyyslajeissa, kuten juoksussa ja maastohiihdossa, kevyempi kehonpaino voi parantaa suhteellista tehontuottoa ja vähentää energiankulutusta. Painonpudotus vaatii kuitenkin energiavajetta, mikä voi heikentää terveyttä ja suorituskykyä. Siksi painon optimointi on aina tasapainoilua hyötyjen ja riskien välillä. Painon ohella myös kehonkoostumus voi vaikuttaa urheilijan suorituskykyyn.
Jyväskylän yliopiston ja Huippu-urheilun instituutti KIHU:n tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko painon ja kehonkoostumuksen muutokset huippukestävyysurheilijoiden suorituskykyyn. Tutkimukseen osallistui 52 kansainvälisen tason suomalaisjuoksijaa ja -hiihtäjää, joiden kehonkoostumusta ja suorituskykyä mitattiin peruskuntokaudella sekä kilpailuun valmistavalla kaudella.
Suorituskyky paranee harjoittelulla – rasvaprosentin lasku tuo lisäetua
Urheilijoiden paino ja kehonkoostumus pysyivät keskimäärin muuttumattomana peruskuntokaudelta kilpailuun valmistavalle kaudelle. Mattotestin maksiminopeus ja maksimaalinen hapenottokyky puolestaan paranivat mittapisteiden välillä lajista ja sukupuolesta riippumatta.
“Tämä osoittaa, että suorituskyky voi parantua onnistuneen harjoittelun seurauksena ilman painossa tai kehonkoostumuksessa tapahtuvia muutoksia”, Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön projektitutkija Oona Kettunen sanoo.
Korrelaatioanalyysit kuitenkin paljastivat, että rasvaprosentin ja -massan pieneneminen olivat yhteydessä mattotestin maksiminopeuteen. Kehon rasvan määrän pieneneminen oli positiivisesti yhteydessä suorituskykyyn lajista ja sukupuolesta riippumatta.
Painon osalta yhteys jäi heikommaksi ja tilastollisesti merkityksettömäksi. Kehon rasvattoman massan lisääntyminen lajispesifeihin lihasryhmiin sen sijaan näytti vaikuttavan suorituskykyyn positiivisesti etenkin naisurheilijoilla.
“Moni urheilija ja valmentaja elää sellaisessa uskomuksessa, että laihduttaminen parantaa suorituskykyä."
"Tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että varsinaisen painonpudotuksen sijaan valtaosa naiskestävyysurheilijoista hyötyy enemmän harjoitus- ja ravintokäytänteistä, jotka auttavat muuttamaan rasvakudosta lihaskudokseksi”, Kettunen sanoo.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että tulokset eivät kerro, johtuuko suorituskyvyn paraneminen suoraan kehonkoostumuksen muutoksista vai ovatko molemmat seurausta onnistuneesta harjoittelusta.
Painon optimointi ei kuulu nuorten urheiluun
Tutkimukseen osallistui ainoastaan täysi-ikäisiä huippu-urheilijoita, sillä painon ja kehonkoostumuksen optimointi ja kommentointi eivät kuulu nuorten urheiluun.
“On äärimmäisen tärkeää, että nuoret urheilijat keskittyvät riittävään ravinnonsaantiin, joka tukee heidän harjoitusjaksamistaan, kasvuaan ja kehitystään”, Kettunen korostaa.
“Painon ja kehonkoostumuksen optimointiin liittyy merkittäviä riskejä terveydelle ja suorituskyvylle. Niitä tulee harjoittaa asiantuntijaohjauksessa ja vasta huippu-urheiluvaiheessa, jolloin halutaan viilata suorituksista viimeisetkin sekunnit.”
Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston ja Huippu-urheilun instituutti KIHU:n NoREDS-tutkimusta, jossa selvitettiin suhteellisen energianvajeen yleisyyttä, seurauksia ja ennaltaehkäisyä suomalaisilla huippu-urheilijoilla. Tutkimusta rahoittivat Opetus- ja Kulttuuriministeriö sekä Urheiluopistosäätiö.
Julkaisu: Oona Kettunen, Jussi Mikkola & Johanna K. Ihalainen. 2025. Associations between body composition and performance in elite endurance athletes. International Journal of Sports Physiology and Performance 20(11), 1530–1537
Lue verkossa: https://doi.org/10.1123/ijspp.2024-0506
