Pääministeri Jyrki Katainen Martti Ahtisaari –luennolla: Arktisiin olosuhteisiin soveltuvasta teknologiasta uusia nokioita
Pääministeri Jyrki Katainen piti Jyväskylässä Martti Ahtisaari –luennon varsin ajankohtaisesta aiheesta, Itämeren alueen ja arktisen alueen mahdollisuuksista ja yhteistyöstä.
- Suomen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta Itämeren alueen kehityksellä on suurempi merkitys kuin mitä ehkä tavallisesti tulemme ajatelleeksi. Taloudellisessa mielessä alueen merkitys Suomelle on huomattava. Noin puolet tuontikaupastamme ja 40 % vientikaupastamme käydään alueen maiden kanssa. Alueen taloudellinen painoarvo Suomelle korostuu niin ikään tarkasteltaessa suoria ulkomaisia investointeja. Lähes 70 % Suomeen tulevista sijoituksista on lähtöisin Itämeren alueen maista ja vastaavasti noin 40 % suomalaisista suorista investoinneista ulkomaille suuntautuu Itämeren alueelle.
Pääministeri Katainen korosti, että on Suomen etujen mukaista huolehtia siitä, että Itämeren alue säilyy kilpailukykyisenä ja jatkaa vaurastumistaan kestävän kasvun pohjalta. Suomen Itämeri-politiikan punaisena lankana onkin aktiivinen osallistuminen kaikkeen sellaiseen toimintaan, joka tähtää Itämeren alueen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen turvaamiseen.
Arktinen teollisuus ja teknologia ovat koko Suomen vahvuuksia
Suomi on vahvasti arktinen maa ja myös arktinen osaaja.
- Suomen kannalta arktisen tarjoamia mahdollisuuksia kannattaa katsoa ainakin kolmesta näkökulmasta: Arktinen on merkittävä kaivannaisalue. Arktinen on merkittävä energialähde. Arktinen voi myös muuttaa maailman liikennevirtoja. Laivanrakennusteollisuus ja meriklusteri ovat keskeistä suomalaista arktista kärkiosaamista. Kaivannaisteollisuudessa ja siihen liittyvässä teknologiassa Suomella on paljon tarjottavaa. Samoin ympäristöystävällinen teknologia – clean tech – on arktisissa hankkeissa olennaista. Pelkästään arktiset öljy- ja kaasukentät tarvitsevat mittavaa määrää teknologiaa ja aluksia. Kun merireitteihin panostetaan, tarvitaan toki myös jäänmurtajia.
- Arktisiin olosuhteisiin soveltuvan teknologian - cold how – pitää olla Suomen arktisten ponnistelujen keskiössä. Jos uusia nokioita kaivataan, niin täältä se voi löytyä, painotti pääministeri Katainen.
- Olemme keskellä suurten mahdollisuuksien aluetta – osa lupaavaa arktista aluetta, taloudellisesti toimeliaan Itämeren äärellä ja taloudellisia mahdollisuuksia tarjoavan Venäjän naapurissa, pääministeri Katainen tiivisti.
Kaikille avoimia Martti Ahtisaari -luentoja vuodesta 2000 alkaen
Nobel-palkitun presidentti Martti Ahtisaaren nimeä kantavasta luennosta on muodostunut korkeatasoinen tapahtuma, jossa suomalaiset ja ulkomaiset eturivin vaikuttajat valottavat ajankohtaisia, lähinnä valtioiden väliseen turvallisuuteen liittyviä asioita.
Jyväskylän yliopiston juhlasalissa tiistaina 27.11. 2012 pidetty luento on kahdestoista Martti Ahtisaari –luento.
Suomen, Viron, Puolan, Liettuan ja Latvian tasavaltojen presidentit kokoontuivat presidentti Martti Ahtisaaren myötävaikutuksella Jyväskylässä kylmän sodan päättymisen kymmenvuotispäivänä 8. marraskuuta 1999. Viiden tasavallan presidentit arvioivat kansalaistilaisuudessa maansa ja Euroopan näkymiä. Tästä tilaisuudesta sai alkunsa Martti Ahtisaaren nimeä kantava luento.
Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liiton, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän yliopiston ja Keskisuomalaisen edustajat pyysivät vuonna 2000 tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelta luvan vuotuisen nimikkoluennon järjestämiseen.
Suomen tasavallan kymmenes presidentti Martti Ahtisaari on tähänastisista valtionpäämiehistämme kansainvälisin elämänurallisesti ja asenteellisesti.
Martti Ahtisaari –luennon puhujina on ollut koti- ja ulkomaisia valtiollisia johtajia: ministeri Max Jakobson, valtioneuvos Harri Holkeri, Ruotsin pääministeri Göran Persson, Viron presidentti Arnold Rüütel, pääministeri Matti Vanhanen, Makedonian presidentti Branko Crvenkovski, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen, presidentti Martti Ahtisaari, Turkin presidentti Abdullah Gül, Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila ja pääministeri Mari Kiviniemi.
Luennon järjestävät Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Keskisuomalainen ja Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto ry.
