Pääministeri Vanhanen: Suomella yhä erityissuhde Venäjään

Pääministeri Matti Vanhanen Jyväskylässä: Suomella on yhä erityissuhde Venäjään. Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa tulee kehittää EU:ssa.

- Usein kysytään, onko meillä omaa Venäjä-politiikkaa EU:n jäsenenä. Vastaus on itsestään selvä: totta kai Suomella on Venäjä-politiikka. Tätä politiikkaa hoidetaan kahdenvälisesti, kuten naapureilla on tapana, ja osana EU:ta. Suhteet ovat väline, eivät itsetarkoitus, luonnehti pääministeri Matti Vanhanen vieraillessaan Martti Ahtisaari -luennoitsijana Jyväskylässä tiistaina.

- Suomi tukeutuu Venäjä-politiikassaan unioniin niissä asioissa, jotka on uskottu EU:n toimivaltaan tai joissa EU toimii neuvottelijana. Näissä kysymyksissä toimimme EU:n kautta ja pidämme tärkeänä, että EU toimii yhtenäisesti. Suuri osa Venäjä-asioistamme on kuitenkin kahdenvälisten suhteidemme piirissä ja niitä asioita hoidamme suoraan. Venäjä on Suomelle niin merkittävä kumppani, että nämä kaksi raidetta – EU:n Venäjä-politiikka ja Suomen kahdenväliset Venäjä-suhteet - eivät saa olla ristiriidassa.

Vanhasen mukaan Suomella on erityissuhde Venäjään.
- Hyvillä naapureilla on aina erityissuhde. Onko Suomi sillanrakentaja EU:n ja Venäjän välillä? Jos kyseessä on Venäjän edustaminen EU:n sisällä, eräänlaisena Venäjän kunniakonsulina toimiminen, se ei ole meidän tehtävämme. Jos taas kyseessä on toiminta, jolla edistetään EU:n ja Venäjän välisen yhteyden ja kumppanuuden rakentamista, niin Suomi on mitä luontevin sillanrakentaja.

- EU:n ja Venäjän yhteistyötä syvennetään neljällä alueella: taloudessa, oikeus- ja sisäasioissa, ulkoisessa turvallisuudessa sekä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Venäjän nousu edellyttää mittavaa taloudellista ja yhteiskunnallista uudistumista ja tässä läheinen yhteistyö EU:n kanssa voi auttaa Venäjää. Venäjää ei nosta länsimaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi öljy vaan venäläiset, Vanhanen muistutti.

- Kylmän sodan päättymistä seurannut eurooppalainen eheytyminen ei saa pysähtyä EU:n nykyisille ulkorajoille, vaikkei EU tule todennäköisesti koskaan laajenemaan Venäjälle.

Suomi esitti 1997 Pohjoisen ulottuvuuden politiikan muodostamista yhdeksi välineeksi EU:n Venäjä-politiikassa. Tarkoituksena oli koota erityisesti Euroopan kannalta keskeiselle Luoteis-Venäjälle suuntautuva yhteistyö yhtenäisempään kehikkoon. Komission vetovastuulla Pohjoinen ulottuvuus on alkanut tuottaa tuloksia. Sen konkreettisimmat hedelmät ovat kaksi kumppanuutta, Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus sekä Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveysalan kumppanuus.

- On tärkeää, että Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa kehitetään tiiviissä kumppanuudessa Venäjän kanssa. Kysymyksessä ei voi olla se, että EU kertoo Venäjälle, mitä se aikoo tämän politiikan alalla tehdä, vaan toiminnan pitää perustua hyvälle yhteisymmärrykselle ja yhteisille intresseille, Vanhanen painotti.

Uusien kumppanuuksien käynnistäminen edellyttäisi selkeää näkemystä tavoitteista ja vahvaa poliittista sitoutumista niiden toimeenpanoon. Olisi tärkeää, että mahdolliset uudet kumppanuudet olisivat Venäjän ja EU:n kannalta kaikkein keskeisimpiä alueita, energian ja liikenteen kaltaisia strategisen kumppanuuden rakennuspuita.

- Pohjoisella ulottuvuudella on tärkeä haaste EU:n Venäjä-politiikan yhteydessä rakentaa entistä vahvempaa yhteyttä EU:n ja Venäjän välille. Tämä on Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisiä haasteita. Pohjoisen ulottuvuuden nykyinen toimintaohjelma päättyy Suomen puheenjohtajakauteen. Tulemme toimimaan aktiivisesti Pohjoisen ulottuvuuden jatkuvuuden ja edelleen kehittämisen varmistamiseksi, linjasi Vanhanen.

Presidentti Martti Ahtisaaren nimikkoluento järjestettiin nyt viidennen kerran. Pääministeri Vanhasen edeltäjiä luennoitsijoina ovat olleet Viron tasavallan presidentti Arnold Rüütel, Ruotsin pääministeri Göran Persson, valtioneuvos Harri Holkeri sekä ministeri Max Jakobsson. Tapahtuman isäntinä toimivat yhteistyössä Keski-Suomen henkisen maanpuolustuksen liitto ry, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto ja sanomalehti Keskisuomalainen.