Panostukset T&K-menoihin kasvattaneet merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta - nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla

Osana kansallista strategiaa Suomessa on vuodesta 2015 alkaen lisätty tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) panostuksia yli 20 prosenttia. Tavoitteena on ollut kasvattaa yritysten osuutta tutkimuskehityksen rahoituksesta ja lisätä tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvää yritystoimintaa maakuntatasolla.

Jyväskylän yliopistossa kirjoitettu raportti tarkastelee näiden T&K-panostusten vaikuttavuutta maakunnissa viisivuotisjaksolla 2017–2021.

Selvityksen kohteena olivat yritysten ja julkisen sektorin T&K-menojen kehitys, yritysten ja julkisten organisaatioiden T&K-menojen prosenttiosuuksien muutokset, sekä bruttokansantulon (bkt) kehitys. Kehitystä ja muutoksia tarkasteltiin sekä koko maan että maakuntien mittakaavassa.

Suomen T&K-menot ovat viisivuotiskauden aikana lisääntyneet 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa.

– Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut viisivuotiskauden merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus on kasvanut 1,2 miljardilla eurolla, yhteensä 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia. Tavoite yritysten osuuden lisäyksestä on toteutunut, raportin kirjoittanut professori Pekka Neittaanmäki kertoo.

Suurin osuus kansallisista T&K-menoista tuli vuonna 2021 Uudenmaan maakunnasta, yhteensä 3 725 miljoonaa euroa (49,7 %). Toiseksi suurin osuus oli Pirkanmaan maakunnalla 889 miljoonalla eurolla (11,8 %) ja kolmanneksi suurin Pohjois-Pohjanmaalla 862 miljoonalla eurolla (11,5 %). Tämän jälkeen tulivat Varsinais-Suomi 516 miljoonalla eurolla (6.9 %), Keski-Suomi 281 miljoonalla eurolla (3.6 %) ja Pohjanmaa 237 miljoonalla eurolla (3.2 %). Muiden maakuntien osuus oli alle 3 prosenttia.

Bruttokansantuote kasvoi monissa maakunnissa kansallista tasoa nopeammin

Kansallinen bruttokansantuote kasvoi viisivuotiskauden aikana 11,1 prosenttia ollen vuoden 2021 lopussa 251,5 miljardia euroa. Kasvua oli 25,2 miljardia euroa.

– Keskeinen onnistuminen strategian kannalta on ollut maakuntien bkt:n merkittävä kasvu. Pyörät on saatu liikkeelle ja tavoite maakuntien bkt:n kasvusta on toteutunut. Osin on onnistuttu jopa yli odotusten, Neittaanmäki toteaa.

Useissa maakunnassa bkt:n kasvu on ollut jopa kansallista 11,1 prosentin tasoa nopeampaa. Pohjois-Pohjanmaalla kasvua oli 17,5 prosenttia, Pirkanmaalla 15,4 prosenttia, Pohjanmaalla 13,2 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 12,7 prosenttia, Kainuussa 12,2 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 12,1 prosentti ja Uudellamaalla 11,8 prosenttia.

Lähes kansalliseen tasoon tasoon ylsivät myös Keski-Suomi (10,7 %), Kymenlaakso (10,6 %), Pohjois-Savo (10,2 %) ja Varsinais-Suomi (9,7 %).

Suomen T&K-panostukset ylittävät Euroopan Unionin ja OECD-maiden keskiarvon

Kansallisen neljän prosentin T&K-panostusten tavoitetason on ylittänyt Pohjois-Pohjanmaa 5,0–5,2 prosentin T&K-panostuksilla. Pirkanmaa on arviolaskelmien mukaan saavuttanut vuonna 2021 neljän prosentin tason ja Uusimaa tulee saavuttamaan kyseisen tason lähivuosina.

- Ollaan nähty, että panostukset T&K-kehitystoiminaan ovat tuottaneet tulosta. Onkin tärkeää, että kehitys jatkuu ja saadaan Suomen bruttokansantuote edelleenkin pysymään kasvussa, Neittaanmäki sanoo.

Suomen T&K-menot (2,9 %) olivat vuonna 2020 korkeammat kuin Euroopan Unionin (2,2 %) ja OECD:n (2,7 %) keskiarvon. Suomea korkeammat T&K-panostukset vuonna 2020 oli vain kymmenellä maalla: Israelilla (5,4 %), Etelä-Korealla (4,8 %), Taiwanilla (3,5 %), Yhdysvalloilla (3,5 %), Ruotsilla (3,5 %), Belgialla (3,4 %), Japanilla (3,3 %), Itävallalla (3,2 %), Saksalla (3,1 %) ja Tanskalla (3,0 %).

– Sekä Juha Sipilän että Sanna Marinin hallitusten T&K-panostukset ovat olleet onnistuneita. Suomi on nousemassa 4 prosentin T&K-panostuksilla tutkimusintensiivisten maiden kärkiryhmään. Maakunnista Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Uusimaa kuuluvat jo siihen, toteaa Neittaanmäki.

Lisätietoja

Unesco-professori Pekka Neittaanmäki
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
+358 40 550 7005

Raportti on julkaistu nimellä Tutkimus- ja kehittämismenot sekä bruttokansantuote maakunnittain vuosina 2017–2021 Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja sarjassa tiedekunnan verkkosivuilla.

Pysyvä linkki raporttiin http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9486-0.