Pienten lasten liikkumisesta tuotetaan ensimmäistä kertaa kansallista seurantatietoa

Kasvava lapsi tarvitsee normaalin kasvun ja kehityksen tueksi päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Tutkitun tiedon avulla voidaan parantaa mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen eli monipuolisen leikin ja liikkumisen toteutumiseen varhaiskasvatuksessa ja kotona. Pienten lasten liikkumista on tutkittu eri tavoin, mutta systemaattista, kansallisesti edustavalla otoksella tuotettua kokonaiskuvaa ei ole vielä saatavilla.

Nyt käynnistyvässä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Piilo 2023 -tutkimushankkeessa tuotetaan kansallista tilannetietoa 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrästä, laadusta ja olosuhteista Suomessa.

– Kansallisesti edustavan otoksen avulla selvitetään nyt, miten ympäristöjen erilaisuus on yhteydessä lasten liikkumiseen. Lasten liikkumisen edellytykset vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea, kertoo tutkimuskoordinaattori Anette Mehtälä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesiltä.

Tutkimukseen kutsutaan mukaan 4–6-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatusyksiköiden kautta eri puolilta Suomea. Tutkimusta valmistellaan loppuvuoden 2022 aikana ja tiedonkeruu toteutetaan vuoden 2023 aikana. Vuonna 2023 julkaistaan myös tulosraportti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen tuloksista.

Taustalla vankka yhteistyö ja kansallisen asiantuntijaryhmän osaaminen

Piilo 2023 -tutkimuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Tutkimuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman kanssa. Vuoropuhelu tutkijoiden ja käytännön toimijoiden kesken on tärkeää olennaisen tiedon tuottamisessa ja levittämisessä.

– Koottu tieto lasten liikkumisesta auttaa varhaiskasvatusolosuhteiden ja -käytänteiden suunnittelussa. Tietoon pohjautuvalla suunnittelulla voidaan entistä paremmin tukea lasten myönteistä kasvua ja kehitystä, sanoo apulaisprofessori Arja Sääkslahti liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

– Toistaiseksi meiltä puuttuu tietoa esimerkiksi siitä, kuinka monella lapsella on jo varhaiskasvatusiässä liikkumisen haasteita. Piilo 2023 -tutkimuksessa halutaan selvittää myös, millaisia nämä haasteet ovat ja miten ne voivat vaikuttaa lapsen fyysisen aktiivisuuden määrään, Sääkslahti jatkaa.

Piilo-hankkeen kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2019–2021, jolloin Likesin, Jyväskylän yliopiston ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman yhteistyössä kehitettiin suunnitelma varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen väestötason seurannan toteutuksesta. Kehittämistyössä oli mukana laaja kansallinen asiantuntijaryhmä. Kehittämisvaiheessa koottiin ja kehitettiin menetelmien kokonaisuus sekä testattiin menetelmien toimivuutta ja tuotettiin uutta tietoa. Lopputuotoksena julkaistiin tulosraportti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisesta.

Kehittämisvaiheen tulosten mukaan 4–6-vuotiaat lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden kokonaissuosituksen saavutti tulosten perusteella reilusti yli 90 prosenttia lapsista, mutta yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen tytöistä ja pojista täytti vain 46–85 prosenttia. Suositus varhaiskasvatusikäisille lapsille päivittäin on kolme tuntia liikkumista, josta vähintään yksi tunti on reipasta ja rasittavaa liikkumista, kuten hippaleikkejä tai trampoliinihyppelyä.

· Piilo-hankkeen verkkosivut (JAMK)

· Piilon kehittämisvaiheen tulosraportti

· Uutinen: Pienten lasten liikkumisesta uutta tutkittua tietoa 15.9.2021

Lisätietoja

Arja Sääkslahti
apulaisprofessori
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
arja.saakslahti@jyu.fi
+358408053974