Puoluetausta ja sukupuoli vaikuttavat ehdokkaan käsittelyyn mediassa
Oikeistopopulismi on ollut nousussa Euroopassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa ilmiön näkyvimmäksi edustajaksi on noussut perussuomalaiset, jonka suosion voidaan sanoa ainakin osittain juontavan juurensa eurooppalaisten verrokkiensa tavoin karismaattisista johtajistaan. Nämä johtajat ja kärkiehdokkaat toimivat myös puolueen kasvoina mediassa.
Tutkimuksessa selvitettiin vuoden 2018 presidentinvaaleja edeltävää, perussuomalaisten presidenttiehdokasta Laura Huhtasaarta koskevaa mediakeskustelua. Tutkimusaineisto koostui Helsingin Sanomien ja Ylen artikkeleista kahdeksan kuukauden ajanjaksolta ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.
Tutkimuksen mukaan presidenttiehdokas Huhtasaaren uskottavuutta ja kykenemistä vakaaseen poliittiseen johtajuuteen kyseenalaistettiin mediassa. Syyksi tälle esitettiin Huhtasaaren uskonnollista vakaumusta, nationalistisia mielipiteitä sekä esittämällä Huhtasaaren tunne-esiintyminen negatiivisessa valossa.
– Presidenttiehdokas Huhtasaari pyrki lieventämään tätä leimaamista omilla medialausunnoillaan, muun muassa etäännyttämällä omaa henkilöpersoonaansa vahvasti stigmatisoiduista eurooppalaisista äärioikeistolaisista puoluejohtajista, kuten Ranskan Kansallisen liittouman Marine Le Penistä. Lisäksi hän korosti omaa vastuutaan niin lastensa äitinä kuin kansakunnan etujen taistelijana, kertoo tutkijatohtori Marke Kivijärvi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Naisjohtajuus mediassa
Populististen puolueiden mediasuhteet ovat usein jännitteiset. Tutkimustulokset tuovat laajemmin esiin, millaisia normeja suomalaisessa yhteiskunnassa vaalitaan. Tutkimus antaa osviittaa myös aiemmissa tutkimuksissa osoitetusta ilmiöstä, jossa erityisesti naispoliitikoihin kohdistuu sukupuolittuneita odotuksia.
– Esimerkiksi Huhtasaaren hymyilyn ja kovaksi tulkitun puhesisällön välinen ristiriita aiheuttaa myös sukupuoleen kohdistuvaa ristiriitaa. Naispoliitikko ei ilmennä naisilta yleisesti odotettua empatiaa riittävällä tasolla, Kivijärvi kertoo.
Lisäksi tutkimus tuo esiin tarvetta tarkastella laajemminkin poliittisiin johtajiin kohdistuvaa henkilöstigmatisointia, ja kuinka yhteiskunnan valtavirrasta poikkeavia henkilökohtaisia näkemyksiä arvotetaan.
– Median uutisoinnissa näyttäytyy kuinka media kääntää Huhtasaaren karisman negatiiviseksi, mahdollisesti pelottavaksi, joustamattomaksi, johtajuudeksi. Huhtasaari itse puolestaan tukeutuu erityisesti vahvan arvojohtajuuden rooliin. Jatkossa olisikin kiinnostavaa tarkastella, millaista tunnetyötä suomalaisilta eri puoluetaustoja edustavilta naisjohtajilta odotetaan ja kuinka heidän johtajuuttaan arvioidaan yhteiskunnallisessa diskurssissa, pohtii Kivijärvi.
Lisätietoja:
Suomen Akatemian tutkijatohtori Marke Kivijärvi
puh. 040 6255 700, marke.t.kivijarvi@jyu.fi
