Rankkoja, tehokkaita ja aikaansaamattomia päiviä – opiskelupäivän voi pilata kiire tai huonosti nukuttu yö

Tulokset selvisivät hiljattain valmistuneessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä mobiilipäiväkirjatutkimuksessa, jossa maisterivaiheen opiskelijat raportoivat viikon ajan opiskeluun ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.

– Ennen korona-aikaa kerätty tutkimusaineisto antaa kuvan niin hyvinvointia tukevista kuin kuormittavista tekijöistä. Opiskelijoiden tyypillinen viikko ja päiväprofiilit näyttäisivät nyt luultavimmin erilaisilta nykytilanteessa, jossa arjesta puuttuu rutiineja ja tietynlainen perusrytmi ja opiskelu toteutuu etänä, kasvatustieteen professori Anna Rönkä pohtii.

Tehokkuus korkeimmillaan maanantaisin ja keskiviikkoisin

Tutkimus osoitti opiskelutuntien, motivaation ja stressitason vaihtelevan päivästä toiseen. Opiskelutunnit ja -motivaatio olivat usein korkeimmillaan maanantaisin ja keskiviikkoisin. Opiskelijoiden väliset erot selittyivät jonkin verran elämäntilanteeseen liittyvillä tekijöillä, kuten perhetilanteella ja tyytyväisyydellä taloudelliseen tilanteeseen.

Tutkimuksessa löydettiin neljänlaisia päiväprofiileja opiskelutuntien, motivaation ja stressitason perusteella. Ne nimettiin intensiiviseksi, tuotteliaaksi, tehottomaksi ja rennoksi päiväksi. Tuotteliaana päivänä opiskelijat olivat hyvin motivoituneita ja kokivat keskimääräisesti stressiä, kun taas tehottomana päivänä sekä opiskeluaika että motivaatio olivat matalalla, mutta stressitaso ei. Intensiivisenä päivänä kaikki kolme tekijää olivat korkealla ja rentojen, todennäköisesti viikonloppuun sijoittuvien päivien, ollessa päinvastoin.

Rentouttava vapaa-aika ja ystävät lisäävät hyvinvointia

Etenkin rentouttava vapaa-aika ja ystävien seura olivat opiskelijoiden mukaan tekijöitä, jotka tuovat päivään hyvinvointia. Opiskelijat kertoivat saavansa virtaa myös riittävästä ja laadukkaasta unesta ja ruoasta, liikunnasta sekä onnistuneesta ajanhallinnasta. Päivän saattoi puolestaan pilata huono yöuni, kiire, liiallinen stressi ja omaan terveyteen liittyvät harmit.

Päiväprofiilit erosivat toisistaan opiskelijoiden mainitsemien hyvinvointia lisäävien tai heikentävien tekijöiden suhteen muun muassa siten, että tuotteliaina päivinä opiskelijat kokivat saaneensa virtaa opiskelusta ja onnistuneesta ajanhallinnasta. Sekä intensiivisinä että tehottomina päivinä opiskelijat kokivat kiireen heikentäneen heidän hyvinvointiaan ja myös sosiaalisiin suhteisiin liittyvät haasteet tai niiden puute saattoivat heikentää hyvinvointia ja aiheuttaa harmia.

– Tulokset auttavat ymmärtämään opiskelijan arjen dynamiikkaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelijalta voi kysyä, mikä voisi tehdä päivästäsi paremman ja kannustaa löytämään sellaisia päivittäisiä tapoja, jotka lisäävät hyvinvointia, yliopistotutkija Eija Sevón ehdottaa.

Korona tuonut haasteita opiskelijan hyvinvointiin

Pandemia ja sen mukana tulleet rajoitukset ovat muuttaneet opiskelijoiden arkea huomattavasti. Tutkimuksessa esiin nousseet hyvinvointia tukevat tekijät, kuten ystävien kanssa vietetty aika, onnistunut arjen ajanhallinta sekä mahdollisesti riittävä liikunta ovat olleet koetuksella koko korona-ajan. Sen sijaan kuormittavien tekijöiden, kuten stressin ja omaan terveyteen liittyvien huolien tiedetään lisääntyneen. Myös yksilöiden väliset erot kuormituksessa saattavat nykytilanteessa korostua.
– Opiskelijoilla on suuri tarve vuorovaikutukseen niin toisten opiskelijoiden kuin opettajien kanssa. Koronasta huolimatta opiskelijoille pitäisi luoda etäyhteyksin mahdollisuuksia niin epäviralliseen kuulumisten vaihtamiseen ja vuorovaikutukseen kuin opetuksen, palautteen ja ohjauksen saamiseen, Sevón summaa.

Lisätietoja:

Anna Rönkä, professori, tutkimuksesta vastaava varajohtaja (kasvatustieteiden laitos)
anna.k.ronka@jyu.fi, puh. 040 805 4891

Viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, 050 462 6920

Alkuperäinen artikkeli:

Moilanen, Sanna; Autio, Laura; Tolvanen, Asko; Sevon, Eija; Rönkä, Anna (2020). From Intense to Leisurely Study Days: A Diary Study of Daily Wellbeing among Students in Higher Education. Open Education Studies, 2, 295-311. DOI: 10.1515/edu-2020-0133