Mitä tutkit?
Tutkin väitöskirjassani suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden englannin sananmuodostusosaamista eli kykyä tunnistaa sanojen osia ja ymmärtää niiden merkityksiä. Erityisesti tarkastelin, miten tätä osaamista voisi hyödyntää akateemisen sanaston opetuksessa ja oppimisessa.
Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos on?
Tutkimukseni osoitti, että englannin sananmuodostusosaaminen on keskeinen tekijä akateemisten sanojen oppimisessa ja niiden merkitysten ymmärtämisessä. Koska akateemiset sanat rakentuvat usein eri kielissä jaetuista ja muista kielistä lainatuista merkitysyksiköistä, niiden rakenteen tunnistaminen auttaa opiskelijoita päättelemään merkityksiä tehokkaasti, syventämään sanaston hallintaa sekä kehittämään analyyttista ja monikielistä ajattelua yli kielirajojen. Lisäksi sananmuodostuksen tuntemus oli yhteydessä monipuoliseen ja analyyttiseen kielitaitoon, vaikkakin sen strateginen ja itsenäinen hyödyntäminen edellyttää opetuksellista tukea ja ohjausta.
Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten sananmuodostukseen liittyvää osaamista voidaan hyödyntää akateemisessa kontekstissa erityisesti silloin, kun sitä käytetään tietoisesti oppimisstrategiana. Tuloksia voidaan soveltaa englannin kielen opetuksessa korostamalla sananmuodostuksen merkitystä akateemisen sanaston oppimisessa sekä sanamerkitysten ymmärtämisessä. Opiskelijoita voidaan ohjata tunnistamaan sanoista niiden pienimmät merkitykselliset osat ja hyödyntämään tätä taitoa systemaattisesti sanaston oppimisessa. Tämä taito tukee sanaston syvällistä hallintaa, vahvistaa ymmärrystä sanojen rakenteesta ja merkityssuhteista yli kielirajojen sekä kehittää analyyttista kielitaitoa.
FM Anna Reinin englannin kielen väitöskirjan "University Students' use of receptive morphological knowledge in L2 English academic vocabulary acquisition" tarkastustilaisuus pidetään 29.5.2026 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Annekatrin Kaivapalu (Helsingin yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Katja Mäntylä. Väitöstilaisuus on kaksikielinen (suomi ja englanti, pääkielenä suomi).
