Sateenkaarinuoret arvostavat ei-sukupuolittavia käytäntöjä sekä syrjintään puuttumista liikuntatunneilla ja -harrastuksissa

Osa sateenkaarinuorista ei ole kokenut syrjintää koululiikunnassa ja liikuntaharrastuksissa, mutta toisten kokemukset vaihtelevat ulossulkemisesta fyysiseen väkivaltaan. Ongelmatilanteita ovat esimerkiksi liikuntatuntien ja -harrastusten sukupuolittava kieli sekä tilanteiden aiheuttama epämukavuus nuorille. Nuoret puhuivat muiden oppilaiden, liikunnanopettajien sekä liikuntaharrastusten ohjaajien toiminnasta.
Julkaistu
15.9.2020

Tulokset selviävät Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa käynnissä olevan Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän torjuminen urheilussa ja koululiikunnassa: sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen näkökulma (PREACT) -hankkeen tuoreista tutkimustuloksista.

Suomessa on tutkittu sateenkaarinuorten kokemuksia ja näkemyksiä koulun liikuntatunneista kansainvälistä tutkimuskenttää huomattavasti vähemmän. Sateenkaarinuori-termi viittaa sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuuteen, eli nuoriin, jotka eivät ole heteroseksuaaleja tai joiden sukupuoli tai sen ilmaisu ei vastaa normatiivisia käsityksiä sukupuolesta.

- Kun nuoret olivat saaneet päättää, missä ryhmässä tai roolissa he liikuntatunteilla tai -harrastuksissa toimivat, osallistuminen koettiin helpompana. Nuoret katsoivat, että koululiikunnassa ja liikuntaharrastuksissa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävät sukupuolittavan ilmaisun ja käytäntöjen välttäminen, sekaryhmät sekä syrjintään puuttuminen, kertoo PREACT-hankkeessa yliopistotutkijana työskennellyt Päivi Berg.

Myös liikunnanopettajat tunnistivat sateenkaarioppilaille ongelmallisia sukupuolitettuja käytäntöjä koulun liikuntatunneilla. Liikunnanopettajista osa haastoi käytäntöjä pyrkimällä ei-sukupuolittavaan kielenkäyttöön ja virallisen sukupuolen mukaisten ryhmäjakojen ylityksiin.

- Liikunnanopettajat puhuivat syrjinnästä ja kiusaamisesta vain oppilaiden välisenä toimintana, ei opettajien toiminnassa ilmenevänä. Usein aineistossa käytetty termi ”suvaitsevaisuus” on kuitenkin ongelmallinen. Tutkimuksissa on todettu termiin sisään rakentunut valtasuhde: enemmistö ”sietää” ja ”suvaitsee” vähemmistöjä. Aineistossa liikunnanopettajien tapa puhua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioimisesta ”numeroa tekemättä” heijastelee osaltaan näkemystä siitä, että kaikkia oppilaita kohdellaan perusopetuksen arvoperustan mukaisesti ainutlaatuisina, Berg sanoo.

Ajoittain liikunnanopettajat kuitenkin toivat esiin, etteivät he välttämättä tiedä oppilaan seksuaalista suuntautumista eikä sillä ole merkitystä heidän toiminnalleen. Tällöin heterous näyttäytyy itsestäänselvyytenä, jolloin se on käytännöissä enemmän esillä.

- Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden tunnistamisen kyvyttömyydestä kertonee osaltaan, että kyselyvastauksissa lähes neljännes liikunnanopettajista ei ollut tietoisia siitä, että he ovat hyvin todennäköisesti opettaneet sateenkaarioppilaita, Berg jatkaa.

Tutkimustulosten perusteella Berg ja PREACT-hankkeen vastuullinen tutkija Marja Kokkonen toteavat, että sateenkaarinuorten näkemyksiä tulisi hyödyntää pedagogisia ratkaisuja kehitettäessä ja koulutuspoliittisia päätöksiä tehtäessä. He näkevät tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja sukupuolitietoisuuden käsittelyn olevan tärkeää opettajien koulutuksessa jatkossakin.

Tutkimustulokset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kolmevuotista PREACT-hanketta, jonka aineistoista julkaisuissa käytettiin kymmenen 13–17-vuotiaan sateenkaarinuoren haastatteluja, kymmenen liikunnanopettajan haastattelua sekä liikunnanopettajille suunnatun verkkokyselyn avovastauksia. Päivi Berg työskenteli ajalla 2.1.-31.12.2019 PREACT-hankkeessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yliopistotutkijana.

Julkaistut alkuperäistutkimukset:

Berg, Päivi & Kokkonen, Marja (2020) ”Ei tehdä mitään numeroo” Heteronormatiivisuus ja sukupuolen moninaisuus liikunnanopettajien puhetavoissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista oppilaista. Kasvatus 51(3) 343–355.

Berg, Päivi & Kokkonen, Marja (2020) ”Et olis sekaryhmät, unisex-pukuhuone ja et opettajia olis jotenkin perehdytetty asiaan”. Sateenkaarinuoret, koululiikunta ja liikuntaharrastukset. Hyväksytty julkaistavaksi. Kasvatus & Aika 14 (3–4).

Lisätietoja: 

  • Päivi Berg, VTT, dosentti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yliopistotutkija PREACT-hanke (ajalla 2.1.-31.12.2019), paivi.berg@nuorisotutkimus.fi, 044 416 5305
  • Marja Kokkonen, PsT, sertifioitu urheilupsykologi, PREACT-hankkeen vastuullinen tutkija, marja.kokkonen@jyu.fi, 050 3829 335