Soveltavan kielentutkimuksen keskus jo 30 vuoden ikään

Soveltavan kielentutkimuksen keskus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Solki aloitti toimintansa humanistisen (sittemmin humanistis-yhteiskuntatieteellisen) tiedekunnan laitoksena 1.9.1996. Solkin edeltäjä Korkeakoulujen kielikeskus oli yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä oli kehittää Suomen korkeakoulujen kielenopetusta. 1990-luvun puoliväliin mennessä korkeakoulujen kielikeskusjärjestelmä oli vakiintunut, ja Korkeakoulujen kielikeskuksesta kehitettiin tutkimuslaitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki).

Solkin 30-vuotisjuhlavuoden aloitti keskuksessa toimivan Kielikoulutuspolitiikan verkoston Kari Sajavaara -muistoluento 23.1.2026. Tilaisuuden pääpuheenvuoron piti opetus- ja kulttuuriministeriön eläköitynyt kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (linkki tiedotteeseen alla). Puheenvuoron lisäksi Lehikoinen ja kolme Solkin entistä johtajaa, Minna-Riitta Luukka, Tarja Nikula-Jäntti ja Taina Saarinen, kokoontuivat keskustelemaan soveltavasta kielentutkimuksesta, kielikoulutuspolitiikasta ja tietenkin Solkista. 

Paneelissa Petteri Laihonen (puheenjohtaja), Anita Lehikoinen, Taina Saarinen, Tarja Nikula-Jäntti ja Minna-Riitta Luukka. Kuva: Tarja Vänskä-Kauhanen

Solki yhteiskunnallisena vaikuttajana

Solki on vaikuttanut yhteiskuntaan erityisesti valtakunnallisten tehtäviensä kautta.  Vuonna 1994 perustettu kielitaidon testausjärjestelmä, Yleiset kielitutkinnot, on saanut vankan aseman lakiin perustuvana järjestelmänä. Yleisten kielitutkintojen osallistujamäärät suomen ja ruotsin testeissä ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tätä selittää etenkin se, että tutkinto on yksi kielitaidon osoittamistapa kansalaisuutta haettaessa. Keskustelussa Tarja Nikula-Jäntti toi myös esiin, että Yleisten kielitutkintojen ja kielitaidon arviointiin liittyvän tutkimuksen kautta Solki on muovannut käsityksiä kielitaidosta sekä kehittänyt kielitaidon arvioinnin tutkimuskenttää. 

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta on haettu myös vuoropuhelulla eri toimijoiden kesken. Vuosina 2005–2007 Solki koordinoi valtakunnallista Kielikoulutuspoliittista projektia (KIEPO). Hankkeessa selvitettiin Suomen kielikoulutuksen perusteita ja tavoitteita. Hankkeen jälkeen Solki sai vuonna 2009 hoidettavakseen valtakunnallisen tehtävän Kielikoulutuspolitiikan verkoston koordinoijana. Verkosto tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita ja vaikuttaa kielikoulutuspolitiikkaa koskeviin päätöksiin. Yksi keskeisistä verkoston toiminnoista on sen julkaisema Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti, jonka Nikula-Jäntti totesi saavuttaneen hyvän näkyvyyden ja vakiintuneen lukijakunnan.

Keskustelussa tuotiin esiin myös, miten maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät teemat ovat nousseet Solkin tutkimuksen keskiöön parin viime vuosikymmenen aikana. 2010-luvun alussa Solki oli mukana useiden ministeriöiden ja säätiöiden Osallisena Suomessa -kokeilulakihankkeessa. Solki vastasi hankkeen kehittämissuunnitelmasta sekä loppujulkaisusta, johon koottiin kokeiluhankkeiden tuloksia. Tämän jälkeen Solkissa on ollut useita kotoutumiseen liittyviä hankkeita.

Voiko soveltavalla kielentutkimuksella vaikuttaa?

Keskustelussa tuotiin esille, miten yhteiskunnallinen puhe kielistä, niiden rooleista, kielikoulutuksesta ja kielitaidosta on muuttunut aikojen saatossa. Yhteiskunnan muuttuessa soveltava kielentutkimus on tuonut keskusteluun esimerkiksi uudenlaisia käsityksiä monikielisyydestä. Jos 1990-luvulla eurooppalaisen yhteistyön lisääntyessä monikielisyys oli sitä, että suomalaiset opiskelivat eurooppalaisia kieliä, nyt monikielisyys on Suomessa asuvien eri äidinkieliä ja opiskelemia kieliä. 

Myös käsitys suomen kielestä on muuttunut. Minna-Riitta Luukka toi esille, miten joitain vuosikymmeniä sitten suomen kieltä ei oikein edes ajateltu kielenä, mutta Suomen monikielistyminen on nostanut suomen kieleksi toisten rinnalle. Suomea opetetaan ja opitaan äidinkielen lisäksi toisena kielenä, ja suomi on resurssi siinä missä muutkin kielet. Taina Saarinen kuvasi osuvasti, että suomi ei ole enää portinvartijoiden kieli, vaan kuulumisen kieli ja yhteisöjen kieli.

Mitä jatkossa?

Kun keskustelijoita pyydettiin katsomaan tulevaisuuteen, Taina Saarinen totesi, että Solkissa voi tarttua monenlaisiin mahdollisuuksiin. Keskustelijat kannustivat Solkia olemaan rohkea ja käyttämään asiantuntijan ääntään. Keskustelijat myös näkivät, että soveltavalla kielentutkimuksella olisi paljon annettavaa esimerkiksi opettajankoulutukseen. Minna-Riitta Luukan mukaan opettajankoulutuksessa tulisi yhä enemmän painottaa kielitietoisuutta ja monilukutaitoa: kaikki opettajat ovat oman äidinkielen tai muiden kielten opettajia. Myös suomea toisena kielenään käyttävien oppilaiden ja koulun henkilökunnan tukeen tulisi panostaa. Solkia kannustettiin tutkimuspilotteihin näiden asioiden edistämiseksi. 

Tutkijoita kannustettiin muutenkin tutkimustyöstä ja kehittämistarpeista nouseviin kokeiluihin. Anita Lehikoinen kehotti kielitieteilijöitä jopa villiintymään toteamalla:

Te ratkaisette maamme tulevan kohtalon. 

Luukka toivoi, että puhe kielestä avautuisi entisestään. Solki ja soveltava kielentutkimus yleensäkin voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä yhteiskunnassa ajatellaan rinnakkaiskieleilystä, eli kielten käyttämisestä joustavasti rinnakkain. Hän nosti esiin myös maahanmuuttaneiden kielet osana kielivarantoa.

Tarja Nikula-Jäntti taas nosti esille, että kielikoulutuspolitiikkaan liittyviä asioita on syytä ajatella monipaikkaisina ja tutkijoiden ja politiikan tekijöiden yhteistyönä. Hän toivoi molemmille halua ”katsoa omien totuuksien yli” ja kykyä tehdä kompromisseja:

Kielikoulutuspolitiikka kaiketi on kompromissien taidetta.

Soveltavan kielentutkimuksen keskus esittelee toimintaansa Solki tutkii -päivässä 13.5.2026. Tänä vuonna päivän teemana on Solki 30 vuotta – mistä tulemme, minne menemme? Tutustu päivän ohjelmaan alla olevasta linkistä.

Voit tutustua laajemmin soveltavan kielentutkimuksen historiaan AFinLA-teeman numerossa 50 vuotta soveltavaa kielitiedettä: näkökulmia AFinLA ry:n toimintaan (julkaistu 2025). Julkaisussa käsitellään Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen ja suomalaisen soveltavan kielitieteen vuosikymmeniä. Julkaisussa on artikkeleita myös Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen nykyisiltä ja entisiltä tutkijoilta.