Suomalaisen viittomakielen korpus uudistaa tutkimuskenttää

Suomen viittomakielten korpuksen muodostamiselle on ollut tilausta jo pidemmän aikaa. Korpus eli tietokoneluettavassa muodossa oleva videoaineistokokoelma on hyödyllinen apuväline molempien Suomen kansallisten viittomakielten – suomalaisen sekä suomenruotsalaisen – kielellisten ja kulttuuristen piirteiden tutkimuksessa ja opetuksessa.

– Korpus avaa uudenlaisia, etenkin määrällisiä mahdollisuuksia selvittää esimerkiksi viittomakielen sanastoa, rakennetta ja variaatioita sekä kuurojen yhteisön tapoja ja normeja, projektitutkija Juhana Salonen kertoo.

Tässä kuussa julkaistu korpuksen ensimmäinen osakokonaisuus sisältää suomalaista viittomakieltä ja on nimeltään Suomalaisen viittomakielen korpus. Multimodaalisessa aineistokokonaisuudessa on videomateriaalia sekä materiaaleihin ajallisesti sidottuja koneluettavia merkintöjä ja metatietoja. Merkintöjen lisääminen eli annotointi kattaa viittomien tunnistamisen, niiden merkitysten ja muotojen erottamisen ja virketason käännökset.

– Annotoinnissa käytettiin ELAN-ohjelmaa sekä viittomakielen keskuksen ja Kuurojen Liiton yhdessä kehittämää Suomen Signbank -leksikkotietokantaa. Molempien alustojen yhteiskäyttö mahdollistaa viittomatason annotaatioiden yhdistämisen Signbankista ELAN-ohjelmaan verkkoyhteyden avulla. Lisäksi viittomille koodataan lisätietoja Signbankissa, Salonen sanoo.

Julkaistu Suomalaisen viittomakielen korpus sisältää yhteensä yli 14 tuntia videomateriaalia 21 viittojalta.

Korpus vahvistaa viittomakielten yhteiskunnallista asemaa

Neljän vuoden mittaisen Suomen viittomakielten korpusprojektin aikana videokuvattiin yhteensä 103:n eri puolella Suomea asuvan viittomakieltä äidinkielenään käyttävän henkilön viittomista. 91 heistä käytti suomalaista viittomakieltä ja 12 suomenruotsalaista viittomakieltä.

– Huomioimme korpusaineiston keruuvaiheessa muun muassa sen, onko viittoja kuuro, huonokuuloinen vai kuuleva, ja mikä on hänen ikänsä ja koulutuksensa. Tämä on tarpeen, koska viittomakielinen yhteisö on hyvin moninainen, Salonen huomauttaa.

Nyt julkaistulla korpuksella sekä lopullisella Suomen viittomakielten korpuksella tulee olemaan merkittävä kontribuutio Suomen viittomakieliseen yhteisöön ja viittomakielten yhteiskunnalliseen asemaan.

– Paitsi että korpus mahdollistaa kokonaan uudenlaisten tutkimuskysymysten esittämisen, se on myös infrastruktuuri, joka vahvistaa entisestään viittomakielten yhteiskunnallista asemaa. Erityisesti yhteiskunnallisen aseman vahvistuminen näkyy korpuspohjaisen kielen huolto- ja elvyttämistyön kautta, Salonen sanoo.

Korpusaineistoa tullaan myös hyödyntämään viittomakielen opettajille suunnatussa täydennyskoulutushankkeessa, joka on käynnissä Jyväskylän yliopistossa. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Jyväskylän yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa toimii viittomakielinen akateeminen yhteisö. Viittomakielen keskuksen toiminta perustuu opetusministeriön Jyväskylän yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään. Keskuksen päätehtävä on toteuttaa ja kehittää sekä koordinoida yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta Suomessa.

Lisätiedot:

Suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen
040 805 3185
tommi.j.jantunen@jyu.fi

Projektitutkija Juhana Salonen 040 805 4795
(vain tekstiviestit)
juhana.salonen@jyu.fi

Suomalaisen viittomakielen korpus (Corpus FinSL) Kielipankissa: http://hdl.handle.net/11113/00-0000-0000-0000-4F9F-A@view

Suomen viittomakielten korpusprojektin kotisivut: http://r.jyu.fi/tTc

Suomen Signbankin kotisivut: https://signbank.csc.fi/