Suomalaistyttöjen mielen hyvinvointi heikkeni koronapandemian aikana

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto julkaisi 9.3.2023 uutisen, jossa kerrottiin tuloksia suomalaiskoululaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. WHO-Koululaistutkimus selvitti nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden kehityssuuntia vuosien 2014, 2018 ja 2022 tutkimusaineistojen avulla. Tulokset osoittivat, että erityisesti 15-vuotitaiden tyttöjen mielenterveydessä jo aiemmin havaittu heikkeneminen jatkui edelleen COVID-19-pandemian jälkeen.

– Olen huolissani 15-vuotiaista tytöistä, jotka näyttävät kohtaavan useita mielenterveyshaasteita, kuten yksinäisyyttä, alakuloisuutta ja aamuväsymystä. Useampi kuin joka neljäs ilmoitti tuntevansa itsensä yksinäiseksi aina tai suurimman osan ajasta, sanoo yliopistonlehtori Nelli Lyyra Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

– Vaikka yksinäisyys ei merkittävästi lisääntynyt pandemian aikana, vuonna 2022 se liittyi aiempaa kiinteämmin muihin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvammassa asemassa pandemian kielteisille mielenterveysvaikutuksille, Lyyra jatkaa.

Pojat voivat tyttöjä paremmin

Poikien mielenterveyden kehityssuunta näyttää olevan myönteisempi kuin tyttöjen. Pojat kokivat alakuloisuuden ja yksinäisyyden tunteita harvemmin ja olivat luottavaisempia tulevaisuutensa suhteen kuin tytöt.

– Oletimme, että nuorten toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteensa vähenisi, mutta kävikin päin vastoin. Yllättäen 15-vuotiaista pojista toiveikkaita tulevaisuuden suhteen oli 10 prosenttia enemmän vuonna 2022 kuin vuoden 2018 aineistossa, kertoo tutkija Kristiina Ojala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

– Tuloksemme paljastivat sukupuolten epätasa-arvon hyvinvoinnissa. On tarpeen vahvistaa sukupuolinäkökohtia huomioon ottavia suosituksia, toimintatapoja ja käytäntöjä kriisitilanteissa ja niistä elpymisessä. Tarvitsemme entistä enemmän ymmärrystä terveysresursseista, joilla voidaan vähentää sukupuolten välisiä eroja. Yhtä tärkeää olisi ymmärtää mekanismeja, jotka selittävät poikien myönteisiä terveystrendejä, kiteyttää apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Vähän tukea saavat nuoret haavoittuvassa asemassa

COVID-19-pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Erityisesti hankala tilanne on ollut niille nuorille, jotka saivat pandemian aikaan vähän tukea tai joilla oli jo ennen pandemian alkua heikko sosiaalinen turvaverkko. Sosiaalisen tuen merkitys oli edelleen näkyvissä vuonna 2022. Nuoret, jotka saivat tukea perheiltään, ystäviltään tai opettajiltaan, arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokivat vähemmän toistuvaa yksinäisyyttä ja alakuloa (kuva 1).

Sosiaalisen tuen rooli erilaisissa ympäristöissä olisi otettava huomioon terveyskriisien kielteisten vaikutusten hallinnassa, apulaisprofessori Paakkari toteaa:

– Kouluilla on tärkeä rooli terveyttä edistävinä ympäristöinä. Näin oli pandemian aikaan, mutta myös nyt, kun yhteiskunnassa yritämme palauttaa nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen menetyksiä.

WHO-Koululaistutkimus on osa kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children eli HBSC-tutkimusta, jotka tehdään yhteistyössä WHO:n Euroopan toimiston kanssa. Suomessa tutkimusta toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.

Lisätietoa

Kristiina Ojala
yliopistonlehtori
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
kristiina.ojala@jyu.fi
+358408053579