Suomalaisvanhemmat toivovat lapsensa omaksuvan itseohjautuvuutta
– Itseohjautuvuuden arvostus voi kuvastaa länsimaisen kulttuurimme yksilökeskeisiä ihanteita, joissa lapsista pyritään kasvattamaan itsenäisiä ja vastuullisia toimijoita, dosentti Matilda Sorkkila kertoo. Hän vastaa professori Kaisa Aunolan ohella Vanhemmuuden Kuormitustekijät ja Voimavarat (VoiKu) -hankkeesta.
Itseohjautuvuuden lisäksi vanhemmat toivoivat lastensa omaksuvan etenkin hyväntahtoisuutta ja prososiaalisuutta ilmentäviä arvoja. Vaikka isien ja äitien kasvatukselliset arvot olivat samansuuntaiset, äidit arvostivat isejä enemmän hyväntahtoisuutta ja prososiaalisuutta. Sen sijaan isät arvioivat yhteenkuuluvuutta sekä valtaa ja henkilökohtaisia saavutuksia ilmentävät arvot tärkeämmiksi kuin äidit.
– Nämä sukupuolierot tuntuvat heijastavan perinteisiä sukupuoliroolien ihanteita. Yllättävää oli kuitenkin, että isät toivoivat lastensa omaksuvan yhteenkuuluvuuden arvoja enemmän kuin äidit. Äitien on perinteisesti odotettu huolehtivan tunneasioista ja ihmissuhteista. Tämä voi kuvastaa perinteisten roolien siirtymistä tasa-arvoisempien roolien tieltä, tutkimuksessa mukana ollut psykologi Anna Rantala pohtii.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että isien osuus tutkimuksessa oli vähäinen, eivätkä he välttämättä edusta keskivertoa suomalaisisää.
Itseltä paljon vaatiminen lisää uupumisriskiä
Vallan ja henkilökohtaisten saavutusten arvostus kasvatuksellisena arvona oli yhteydessä korkeampaan vanhemmuuden uupumukseen, kun taas yhteenkuuluvuuden arvostus matalampaan uupumukseen. Yhteydet olivat kuitenkin tutkimuksessa heikkoja, eikä tulosten pohjalta voi siksi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
– Aikaiset tutkimuksemme sekä kansainväliset vertailut ovat kuitenkin olleet näiden tulosten kanssa samansuuntaisia. Olemme esimerkiksi havainneet, että vanhemmat, jotka vaativat paljon itseltään, tai kokevat muiden vaativan paljon heiltä, ovat muita useammin uupumisriskillä. Korkeampi yhteisöllisyys taas on ollut uupumusriskiä vähentävä selittäjä maiden välillä, mahdollisesti siksi, että yhteisöllisistä kulttuureista tulevat vanhemmat saavat tukea eivätkä jää yksin, Sorkkila pohtii.
Kyselytutkimukseen vastasi 1725 vanhempaa eri puolilta Suomea. Kasvatuksellisia arvoja mitattiin Suizzon (2006) arvoluokitteluun perustuvalla mittarilla ja vanhemmuuden uupumusta Parental Burnout Assessment (PBA) -mittarilla. Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa Kasvatus-lehdessä.
Lähde
Sorkkila, M., Rantala, A., & Aunola, K. (2022). Vanhempien kasvatukselliset arvot ja niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen. Kasvatus, 53(1), 6–21.
Lisätietoja:
Dosentti Matilda Sorkkila, matilda.sorkkila@jyu.fi, puh. +358408054709
Viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
