Tallenne luontoillasta on julkaistu - mitä asiantuntijat vastasivat yleisön luontohavaintoihin?
Luontoillan lähetyksen voit katsoa tallenteelta (katsottavissa 28.9. asti).
Illan asiantuntijat
Sienet ja käävät tunteva Panu Halme on luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen kestävän käytön yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän kuuluu kansalaisten lajihavaintoihin perustuvan Sieniatlas-hankkeen ja -yhteisön perustajiin.
Toisin kuin ihmiset yleensä luulevat, sienisesonki on oikeasti kuumimmillaan alkukesästä kun pienet kotelosienet lisääntyvät ja täyttävät ilman itiöillään, sanoo Halme. Niitä ei voi syödä, joten monet odottavat kieli pitkällä sitä, millainen syksyn ruokasienisesongista tulee.
"Tänä vuonna Keski-Suomessa on heinäkuussa kerättiin hieno kantarelli- ja vaaleaorakassato, mutta sitten hiljeni hetkeksi. Kohta taas mennään, ja lujaa mennäänkin."
Lohikalat ja pohjoisen kalavedet erityisen hyvin tunteva Antti Eloranta työskentelee akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa.
Tänä kesänä hän tarkkaili kesämökin laiturilla Orimattilassa punaeväisiä sorvia, jonne niitä on viime vuosina ilmestynyt. Kuhia hän pyysi menestyksekkäästi kotikulmilla Jyväskylässä.
”Sorvat syövät särkeä enemmän kasvisravintoa, jonka sulattelu vaatii lämmintä vettä. Ehkäpä nämä "punakontit" ovat vallanneet lisää elintilaa mökkijärven pintaveden lämmettyä."
Hyönteisten ja maaperän ekologian asiantuntija Jari Haimi työskentelee yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa.
Kesä oli suotuisa monille selkärangattomille eläimille. Liian kylmää tai kuivaa ei niille ollut, vaan monia hyönteisiä – päiväperhosia, pistiäisiä, hyttysiä ja paarmoja – oli liikkeellä runsaasti. Ampiaisilla sen sijaan ei mennyt yhtä hyvin. Myös lierojen aktiivisuutta helteet ja kuivuus hillitsivät.
”Mieleen on jäänyt etenkin isojen komeiden perhostoukkien ja sahapistiäistoukkien runsas määrä.”
Kasviekologian dosentti Elisa Vallius on yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa.
Kasveille kesä oli paikoin hyvin haastava. Sateet tulivat lyhyinä ja rankkoina ja karuilla paikoilla kuivuusvauriot näkyvät selvästi. Kesästä tuli kämmekkäkesä.
”Ainakin maariankämmekkä ja valkolehdokki ovat olleet poikkeuksellisen runsaasti kukassa. Se ei kerro tämän kesän vaan viime kesän ja talven olosuhteista, jotka ovat edistäneet kukintaa.”
Lintuharrastaja Heikki Helle on biologi, joka työskentelee BirdLife Suomi ry:ssä asiantuntijana.
Suosiollisissa säissä monien lintujen pesintä onnistui mainiosti tänä kesänä. Osa pesi jopa toistamiseen, mikä kertoo emolintujen hyvästä kunnosta. Loppukesästä punajalkahaukkoja oli seikkailuretkellä Suomessa sankoin joukoin.
Sen sijaan huonosti kävi tiaisten poikasille kesäkuun alun kylmällä jaksolla ja kirjosieponpoikasille kesä-heinäkuun taitteen kuumimpina päivinä.
”Kirjosieponpoikasten kuoleminen kuumuuteen on täysin poikkeuksellinen ilmiö”.
Lisätietoja
Emilia Lampi
Tapahtumakoordinaattori
