Tiedettä, rohkeutta ja yhdessä tekemistä
Vuodesta 1965 lähtien matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on kasvanut muutaman kymmenen hengen organisaatiosta yli 600 hengen yhteisöksi, merkittäväksi tutkimuksen ja koulutuksen keskukseksi, jossa yhdistyvät huipputason tutkimus, monitieteinen lähestymistapa ja vahva yhteisöllinen henki.
Tiedekunnan kasvu Jyväskylän yliopiston suurimmaksi tiedekunnaksi on ollut ainutlaatuista. Yhdessä rakennettu visio ja määrätietoinen työ sen toteuttamiseen ovat kantaneet hedelmää. Tiedekunnan historian merkkipaaluja on ollut esimerkiksi kiihdytinlaboratorion rakentaminen, Suomen Akatemian huippuyksiköt ja poikkitieteellinen Nanotiedekeskus. Myös tiedekunnan tutkijoiden menestyminen Euroopan tiedeneuvoston ERC:n rahoituksessa on ollut keskeistä.
Perustutkimus on näkymätön voima näkyvien ratkaisujen takana
Juhlapäivän useissa puheenvuoroissa korostui, että tiedekunnan menestys perustuu ennen kaikkea sen vahvaan perustutkimukseen. Perustutkimus luo pohjan tulevaisuuden innovaatioille ja yhteiskunnallisille ratkaisuille usein tavoilla, joita ei voida ennustaa etukäteen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorion rakentaminen ja siellä tehtävä tutkimus ovat osoitus siitä, että rohkeat päätökset ja usko omaan osaamiseen voivat johtaa kansainvälisesti merkittäviin saavutuksiin.
- Tiede ei aina etene suoraviivaisesti, mutta se löytää aina keinonsa, kunhan sille annetaan aikaa ja tilaa. Perustutkimus on pitkäjänteistä, uteliaisuudesta kumpuavaa työtä, jossa kysytään rohkeasti miksi ja etsitään vastauksia ilmiöihin, joita ei vielä täysin ymmärretä, kertoi professori Johanna Mappes, joka oli Jyväskylän yliopiston Biologisten vuorovaikutusten tutkimuksen huippututkimusyksikön johtaja vuosina 2012-2017.
Tunteita herättävä tiede
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala painotti omassa puheenvuorossaan, että tiedekunnan huippututkimus on houkutellut Jyväskylään alan parhaimmistoa. Hänen mukaansa tiedekunnan tutkimustulokset ja niihin perustuvat rahoitukset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta ja ehkä myös hieman kateuttakin. Mutta juuri tässä piilee tieteen voima: se herättää tunteita, haastaa ja innostaa.
Tiede yhteiskunnan tulevaisuuden rakentajana
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, Keski-Suomen aluevaltuutettu, maakuntavaltuutettu ja Vice President yrityksessä IQM Quantum Computers Jouni Flyktman oli yksi tiedekunnan juhlapäivän puhujista. Hän kertoi, että kvanttifysiikka on yksi esimerkki alasta, jonka tulevaisuutta on ollut hankala ennustaa, mutta sen potentiaali on valtava. IQM:n kaltaiset menestystarinat osoittavat, että Suomesta voi ponnistaa huipputeknologiaa, joka vaikuttaa koko Euroopan tasolla.
Flyktman haluaa toimia inspiroivana esimerkkinä ja jakaa omaa osaamistaan ja innostaa ihmisiä rohkeasti etsimään uutta. Flyktman uskoo, että juuri nyt tarvitaan esimerkkejä, jotka osoittavat, miten tiede voi vaikuttaa yhteiskunnassa laajemmin.
Yhteisöllisyydestä syntyy uutta tiedettä
Juhlapuheenvuoroissa korostui myös yhteistyön merkitys ja kuinka tiedekunnan sydän sykkii yhdessä tekemiselle, luovuudelle ja kunnianhimolle. Nanotiedekeskus on esimerkki siitä, miten eri alojen tutkijat voivat yhdessä luoda jotain ainutlaatuista. Monitieteisyys, avoin yhteistyö ja pitkäjänteinen työ mahdollistavat oivalluksia, joita ei muuten syntyisi.
- Tiede on yhteinen ponnistus. Se syntyy ihmisten välisestä luottamuksesta, yhteistyöstä ja halusta ymmärtää maailmaa. Tiede on ennen kaikkea ihmisiä, jotka tekevät siitä mahdollista, kertoi tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta.
Tiedekunnan vahva yhteisöllisyys näkyi myös juhlapäivän osallistujamäärässä, sillä noin 150 alumnia saapui juhlistamaan tiedekunnan merkkipäivää. Läsnäolo kertoi siitä, että vuosien varrella syntyneet siteet ja arvostus tiedekuntaa kohtaan elävät vahvasti edelleen.
