Tilaustutkijasta professoriksi – Hannu Tervon muistelmateos kurkistaa yliopistoelämän kulisseihin

Monivaiheisen uran tehneen Hannu Tervon matka professuuriin ei ollut tarkkaan laskelmoitu, vaan täynnä kiinnostavia käänteitä.

- Joku voisi sanoa, että matkani professoriksi on tavallinen, mutta tälle työuralle päätyminen oli lopulta aika paljon sattumaa. Yksi askel johtaa helposti toiseen. Urani alussa opetin tilastotiedettä liikunnan, sosiologian ja biologian opiskelijoille samalla, kun jatkoin kansantaloustieteen opintojani. Siitä siirryin tilaustutkijaksi Keski-Suomen taloudelliseen tutkimuskeskukseen tekemään läänin teollisuuspoliittista ohjelmaa. Ura tilaustutkijana jatkui muun muassa kahden sanomalehti Keskisuomalaiselle tehdyn tutkimuksen parissa, Tervo muistelee uransa alkua naureskellen.

Tervo on vetänyt urallaan monia Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita ja osallistunut kansainvälisiin projekteihin. Hän on ollut aktiivinen kongressikävijä ja -järjestäjä. Näistä merkittävin on ollut ERSAn, European Regional Science Associationin, kongressi vuonna 2003, jossa Tervo oli pääjärjestäjänä.

- ERSA oli oikein onnistunut kongressi, josta saimme paljon positiivista palautetta. Teimme siinä myös hienosti tulosta yliopistolle ja samalla Jyväskylää tunnetuksi. Tapahtuma oli maailmanlaajuisesti suurin aluetaloustieteen kongressi siihen mennessä noin 500–600 osallistujallaan, kertoo Tervo.

Aluetalouden tutkimusta kattavasti

Tervo on tutkinut urallaan muun muassa muuttoliikkeen, aluetalouden, kaupungistumisen, yrittäjyyden sekä työttömyyden ja työllistymisen kysymyksiä.

- Jokainen tutkimus on ollut omassa ajassaan merkittävä. Urani alkoi aluepolitiikan vaikutusten arvioinnista. Jo lisensiaatintutkimukseni synnytti mediamylläkän osoittamalla, että politiikan työllisyysvaikutukset olivat luultua pienemmät. Se oli opettavainen kokemus viestinnästä, Tervo kertoo.

- Ymmärrys median toiminnasta syveni entisestään, kun pääsimme tutkimuksillamme mukaan Suomen EU-päätöksentekoon arvioimaan integraation vaikutuksia aluekehitykseen.

Rekisteriaineistojen uranuurtaja katsoo tulevaan

Tervon mukaan taloustieteen tutkimus on kehittynyt vuosikymmenten aikana Jyväskylässä todella paljon.

- Olen kvantitatiivisesti suuntautunut, ja ekonometriaa ja regressioanalyysejä tehdään nykyisin entistä hienommilla välineillä. Tekoäly on nyt tullut osaksi arkea.

- Olen aikoinani ollut tuomassa mikroekonometrista tutkimusta ja rekisteriaineistoja Jyväskylään. Rekisteriaineistot ovat olleet Jyväskylässä isossa roolissa jo kauan.

Tervo sanoo, että Suomessa ja Pohjoismaissa on tarjolla laadukkaita ja eri lähteitä yhdisteleviä rekisteriaineistoja. Tällaiset aineistot avaavat uusia tutkimuskohteita myös ylisukupolvirajojen, mutta aineistojen hyödyntäminen vaatii myös hyviä tutkimusideoita, osaamista ja rahaa.

- Tulevaisuudessa rekisteriaineistoja tullaan käyttämään Jyväskylässä yhä enemmän ja innovatiivisemmin, ennustaa Tervo.

Tarinallisesta sukututkimuksesta oman elämän tarinaan

Nyt julkaistulle Tervon muistelmateokselle oli useampi lähtökohta.

- Tämä kirja on syntynyt halustani pysähtyä katsomaan taaksepäin. Olen nyt emerituksena kirjoittanut neljä kirjaa ja lukuisia artikkeleita sukuni esipolvista aina vanhempiini saakka. Tässä kohtaa oli mahdollista kertoa jo itsestänikin. Tämä yliopistoelämää käsittelevä teos jatkaa kirjaani, jossa kerroin lapsuudestani ja nuoruudestani 1950- ja 1960-lukujen Vaasassa sekä opiskelu- ja armeija-ajastani 1970-luvulla, kertoo perusteelliseksi luonteeksi tunnustautuva Tervo pilke silmäkulmassaan.

Uran kohokohdiksi Tervo nimeää hetket, jolloin pitkä työ kantoi hedelmää.

- Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli, kun tein väitöskirjaani ja posti toi samana päivänä kaksi hyväksymiskirjettä arvostetuilta kansainvälisiltä lehdiltä. Se oli upea tunne. Samoin aluetaloustieteen professuurin saaminen tuntui tietenkin hienolta, Tervo muistelee.

Omista kokemuksistaan Tervo on tiivistänyt oppeja nuoremmille kollegoilleen ja uskoo, että joustavuus kantaa pitkälle.

- Työelämässä eteen voi tulla hyvinkin monenlaisia tehtäviä opetuksesta hallintoon. Vaikka roolien tasapainottelu ja julkaisupaineiden alla luoviminen vaatii joskus joustavuutta, työ palkitsee. Erityisesti yhteiskunnallinen vuorovaikutus on nykyään se voimavara, johon kannattaa panostaa, Tervo summaa.

Lue lisää Hannu Tervon työurasta, kauppakorkeakoulun synnystä sekä Jyväskylän yliopiston lähihistoriasta.