Toive huolen vähenemisestä houkuttelee omaishoitajia etähoivan pariin

Etähoivalaitteiden hyödyllisyyttä ei arvioida vain niiden teknisten ominaisuuksien perusteella. Tuoreen tutkimuksen mukaan omaishoitajien halukkuutta ottaa etähoivalaitteita käyttöön selittävät erityisesti niiden odotetut psykososiaaliset hyödyt, kuten mielenrauha, ahdistuksen väheneminen, turvallisuuden tunne ja yhteyden säilyminen hoivattavaan läheiseen.
Matkapuhelin ja joukko älykotilaitteita valkoisella taustalla
Julkaistu
21.10.2026

Etähoivalaitteiden hyödyllisyyttä ei arvioida vain niiden teknisten ominaisuuksien perusteella

Tuoreen tutkimuksen mukaan omaishoitajien halukkuutta ottaa etähoivalaitteita käyttöön selittävät erityisesti niiden odotetut psykososiaaliset hyödyt, kuten mielenrauha, ahdistuksen väheneminen, turvallisuuden tunne ja yhteyden säilyminen hoivattavaan läheiseen. Poikkileikkaustutkimus käsitteli vastaajien käyttöaikomuksia ennen laitteiden varsinaista käyttöönottoa.

Etähoivalaitteilla tarkoitetaan esimerkiksi turvarannekkeita, automaattisia kaatumishälyttimiä, kodin aktiivisuutta seuraavia sensoreita ja paikannuslaitteita. Ne voivat auttaa ikääntyneitä asumaan kotona turvallisesti sekä tukea omaishoitajia hoivavastuun kantamisessa.

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät ovat yhteydessä slovenialaisten omaishoitajien aikomukseen käyttää etähoivalaitteita. Tutkimukseen osallistui 526 yli 40-vuotiasta henkilöä, jotka hoitivat 65 vuotta täyttänyttä läheistään. Tutkimus kohdistui omaishoitajiin, joilla ei ollut aiempaa kokemusta hoivaan liittyvien etäteknologioiden käytöstä.

Tunteet yhteydessä käyttöönottoaikeisiin

Tulosten mukaan vahvin yhteys käyttöhalukkuuteen oli laitteiden odotetuilla psykososiaalisilla vaikutuksilla. Omaishoitajia motivoi erityisesti ajatus siitä, että teknologia voisi lisätä mielenrauhaa ja turvallisuuden tunnetta, vähentää huolta sekä vahvistaa yhteyttä hoidettavaan läheiseen. 

Myös laitteen koettu hyödyllisyys, läheisten ja muiden tärkeiden ihmisten suhtautuminen sekä tarvittavien resurssien ja tuen saatavuus olivat yhteydessä käyttöaikomukseen. 

Sen sijaan laitteen oletettu helppokäyttöisyys tai omaishoitajan kokema hoivakuormitus eivät tutkimuksessa selittäneet käyttöhalukkuutta. Tulokset osoittavat, että etähoivateknologioiden suunnittelussa ja käyttöönotossa tulisi kiinnittää teknisen toimivuuden lisäksi huomiota omaishoitajien kokemuksiin ja emotionaalisiin tarpeisiin.

– Etähoivateknologian hyväksyttävyys ei riipu ainoastaan laitteiden teknisistä ominaisuuksista tai palvelun sisällöstä. Omaishoitajille on tärkeää myös se, voisiko teknologia vähentää huolta ja lisätä luottamusta siihen, että läheinen on turvassa, sanoo tutkijaryhmään kuulunut Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Sakari Taipale.

Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä

Tutkimus toteutettiin Ljubljanan yliopiston johtamassa tutkimushankkeessa. Mukana oli tutkijoita Ljubljanan yliopistosta, Slovenian sosiaaliturvainstituutista ja Jyväskylän yliopistosta. Jyväskylän yliopistosta tutkimukseen osallistui Sakari Taipale, joka johtaa tutkimusryhmää Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Hoivatyön tulevaisuus -hankkeessa. Hoivatyön tulevaisuus -hanketta koordioi Työterveyslaitos. 

Alkuperäinen julkaisu

Dolničar, V., Berzelak, N., Taipale, S. & Hvalič-Touzery, S. (2026). Integrating Perceived Psychosocial Outcomes Into the Assessment of Telecare Acceptability Among Slovenian Informal Caregivers of Older People: Cross-Sectional Survey Study. JMIR Aging, 9, e85534. 

Julkaisu on avoimesti osoitteesta https://aging.jmir.org/2026/1/e85534 .