Tukea henkiseen hyvinvointiin mielenterveystaidoista ja monipuolisista tuen muodoista

Jyväskylän yliopiston Student Lifen hyvinvointitiimin ja liikuntatieteellisen tiedekunnan asiantuntijoiden sekä YTHS:n toteuttamassa opiskelijoiden korona-ajan hyvinvointiin keskittyneessä tutkimuksessa 42 prosenttia vastanneista kertoi heidän mielenterveytensä olleen melko huono tai erittäin huono kevään 2021 aikana, mikä on 15 % nousu viime vuodesta. Kolmasosa opiskelijoista raportoi aiempaa enemmän väsymystä, alakuloisuutta ja toivottomuutta verrattuna edelliseen vuoteen, ja puolet vastaajista kertoi kokeneensa aiempaa enemmän hermostuneisuutta tai levottomuutta. Myös mielenterveyspalveluihin hakeutuminen oli lisääntynyt huomattavasti.

Student Lifen opiskelu- ja hyvinvoinnin asiantuntija, tehostetun ohjauksen psykologi ja projektitutkija Panajiota Räsänen arvioi, ettei koronatilanteen helpottuminen korjaa opiskelijoiden henkistä hyvinvointia hetkessä.

- On hyvin mahdollista, että opiskelijoiden keskuudessa tullaan näkemään tavallista enemmän mielenterveyshaasteita lähitulevaisuudessa. Mielenterveyden ongelmat tulevat usein viiveellä ja pitkä eristyksissä olo voi vielä maailman aukeamisenkin jälkeen vaikuttaa esimerkiksi jaksamiseen ja ihmissuhteisiin. Vaikka palaamme normaaliin, normaali ei ehkä ole samanlainen ja siksi täytyy miettiä, millaista tukea tarjoamme opiskelijoille, Panajiota sanoo.

Opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi on tehtävissä paljon asioita sekä yksilö-, organisaatio- että yhteiskunnan tasoilla. Seuraavaksi Panajiota kertoo, kuinka opiskelijat voivat edistää henkistä hyvinvointiaan harjoittamalla mielenterveystaitoja ja millaisia tuen muotoja yliopisto ja Student Life-tiimi ovat kehittäneet vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin.

Harjoita mielenterveystaitoja kuin urheillessa kehoasi

Mielenterveyden haasteiden normalisointi sekä mielenterveystaitojen harjoittaminen ovat tärkeitä asioita opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Jokainen kokee elämässään jonkinlaisia mielenterveysongelmia ja ne ovat osa ihmisyyttä. Jotkut kokevat syvempiä mielenterveysongelmia kuin toiset, ja he tarvitsevat niihin intensiivisempää ja pitkäaikaisempaa tukea. Näkemykseni mukaan kaikilla opiskelijoilla tulisi kuitenkin olla mahdollisuuksia harjoitella ja kehittää henkisen hyvinvoinnin taitoja. Usein nämä taidot sivuutetaan ja ne saavat huomiota vasta, kun asiat menevät metsään. Meidän kaikkien pitäisi harjoittaa mielenterveystaitoja, aivan kuten harjoittelemme kuntosalilla vahvojen lihasten ja joustavan kehon rakentamista, Panajiota sanoo.

Panajiotan mukaan yksi merkittävimmistä henkisen hyvinvoinnin taidoista on sisäisten ilmiöiden, kuten tunteiden ja ajatusten tunnistaminen ja tiedostaminen. Tällaiset tietoisuustaidot voivat esimerkiksi auttaa kohtaamaan vaikeita tilanteita ja ehkäisemään mielenterveyshaasteita, kuten masennusta ja ahdistusta.

- Vaikeat ajatukset tai tunteet itsessään eivät ole ongelma, vaan haasteet ovat usein niiden kohtaamisessa. On tärkeää oppia tunnistamaan ja nimeämään omia tunteita ja ajatuksia, tarkastelemaan mitä ne tarkoittavat, hyväksymään ne ja antamaan niille tilaa. Aina kun huomaat taistelevasi jonkin tunteen kanssa, tarkkaile kehosi tuntemuksia, keskity hengittämään syvään ja rauhallisesti, tee tilaa tuntemukselle ja anna sen olla sisälläsi, vaikka et pitäisikään siitä. Vaikka haluaisit taistella tunnetta vastaan, tiedosta tämä halu ja tuo sitten huomiosi takaisin tuntemukseen. Ideana ei ole tunteiden muuttaminen, vaan niiden hyväksyminen. Kun lakkaat taistelemasta tunteen kanssa, sen vaikutus laantuu, huolimatta siitä muuttuuko se vai ei, Panajiota kertoo.

Tietoisuustaitojen lisäksi Panajiota korostaa hyvien palautumisen keinojen ja riittävän levon sekä itselle merkityksellisten aktiviteettien tärkeyttä mielenterveydelle. Merkitykselliset aktiviteetit pohjautuvat arvoihin ja kiinnostukseen, ja siksi on oleellista säännöllisesti pohtia omia arvoja, asettaa niihin pohjautuvia tavoitteita sekä tunnistaa mitkä niistä ovat lähtöisin sisältä ja mitkä ulkoapäin otettuja.

Erilaisia mielenterveystaitoja voi harjoitella esimerkiksi juttelemalla kaverille tai tekemällä niihin liittyviä harjoituksia. Niitä löytyy muun muassa verkkohyvinvointiohjelma Opiskelijan Kompassista.

- Mielenterveys on monien asioiden summa. Jokaisella on sen suhteen omat vahvuudet ja kehittämisen kohteet, joiden perusteella voi miettiä, minkä taitojen harjoittaminen on itselle tärkeää. Taitoja olisi hyvä harjoitella päivittäin esimerkiksi viisi minuuttia kerralla ja aloittaa harjoittelu niin sanotusti hyvän sään aikaan, Panajiota sanoo.

Oman henkisen hyvinvoinnin vahvistamisessa voit lähteä liikkeelle esimerkiksi seuraavista kysymyksistä:

• Mitä tarvitsen nyt, että voisin paremmin? 
• Minkälaisia tunteita kohtasin tänään? Mitkä asiat aiheuttivat ne? 
• Millaisia vaikeita tai hyödyttömiä ajatuksia kohtasin tänään? Miten suhtauduin niihin? Annoinko niiden määrittää toimintaani? 
• Mikä on minulle tärkeää elämässä? Miten voin pitää näistä kiinni olosuhteista huolimatta?

Monipuolisesti mahdollisuuksia henkisen hyvinvoinnin edistämiseen

Mahdollisuudet harjoitella ja kehittää mielenterveystaitoja ovat esimerkki siitä, millaisin keinoin yliopiston tasolla voidaan tukea opiskelijoiden henkistä hyvinvointia. Opiskelijoilla on kuitenkin hyvin yksilöllisiä mielen hyvinvoinnin tarpeita, joihin vastaaminen vaatii monipuolisia tuen muotoja.

- Mielestäni on todella tärkeää, että perinteisten tukimuotojen, kuten neuvonnan ja terapian lisäksi tarjotaan opiskelijoille mielenterveystukea, joka on helposti saatavilla, skaalattavissa heidän tarpeidensa mukaan ja integroitu heidän opiskeluympäristöönsä. Lisäksi meidän täytyy ottaa huomioon teknologian kehitys. Esimerkiksi tekoälyn kehittyminen ja tutkimuksen edistyminen voivat auttaa meitä analysoimaan tietoja paremmin ja ymmärtämään mikä toimii, kenelle ja miksi. Soveltamalla näitä edistysaskelia mielenterveyden edistämiseen voimme tavoittaa enemmän ihmisiä ja tarjota heidän tarpeisiinsa mukautuvaa apua, ennaltaehkäisevästä tuesta intensiivisiin mielenterveyden tukimuotoihin, Panajiota sanoo.

Yliopistossamme ja Student Lifen tiimissä on otettu viimeisen 10 vuoden aikana konkreettisia askeleita tähän suuntaan muun muassa kolmiportaisen hyvinvointituen mallin kehittämisen kautta. Malli antaa opiskelijoille monipuolisesti mahdollisuuksia oman henkisen hyvinvoinnin edistämiseen alkaen matalan kynnyksen vaihtoehdoista. Ideana on, että suurin osa opiskelijoista hyötyy ja saa apua kahden ensimmäisen portaan tuella, ja kolmas porras tarjoaa opiskelijoille tehostetumpaa ja kohdennetumpaa ohjausta. Tehostetusta ohjauksesta vastaa moniammatillinen tiimi, jonka ansiosta opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tueksi on erilaisia näkemyksiä ja osaamista.

Matalan kynnyksen tukea opiskelijoille tarjoavat esimerkiksi

• hyvikset 
• hyvinvointikurssit 
• kampuksen KnowHau-lukukoirat verkkohyvinvointiohjelma
• Opiskelijan Kompassi.

Opiskelijan Kompassi on hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuva ohjelma, joka sisältää paljon erilaisia harjoituksia esimerkiksi stressin kohtaamiseen, oman tietoisuuden lisäämiseen sekä merkityksellisyyden, arvojen ja tavoitteiden pohtimiseen. Lisäksi yliopistollamme koulutetaan psykologian opiskelijoita tarjoamaan henkilökohtaista ja ryhmämuotoista lyhytaikaista tukea muille opiskelijoille. Kaikkia tukimuotoja arvioidaan ja tutkitaan järjestelmällisesti, ja tutkimuksen perusteella niiden voidaan todeta parantavan tehokkaasti henkistä hyvinvointia sekä lievittävän stressiä, ahdistusta ja masennusta. Monipuoliset tukimuodot ovat myös tavoittaneet tehokkaasti opiskelijoita: Opiskelijan Kompassin yksilöohjauksia pidettiin 654, hyvikset pitivät 750 ohjausta ja Student Lifen tehostetussa ohjauksessa pidettiin 445 ohjausta.

- Olemme matkalla haluttuun suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Meidän on tärkeä luoda ympäristöjä ja yhteisöjä, jotka tukevat henkistä hyvinvointia, eivätkä ainoastaan reagoi ongelmien korjaamiseen. Yliopistokontekstissa seuraava askel voisi olla esimerkiksi mielenterveyden integroiminen opetukseen sen lisäksi, mitä tarjoamme opiskelijoille palveluidemme kautta. Tämä vaatisi monialaista työpanosta ja rakenteellisia muutoksia, mutta mahdollistaisi matalan kynnyksen tuen olevan vielä paremmin opiskelijan lähellä ja saatavilla, Panajiota päättää.

Panajiota Räsänen

Panajiota Räsänen on Student Lifen opiskelu- ja hyvinvoinnin asiantuntija ja projektitutkija Jyväskylän yliopistossa. Hän toimii tehostetun ohjauksen psykologina ja tarjoaa opiskelijoille ohjausta sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin että akateemiseen opiskeluun liittyvissä asioissa. Hän tarjoaa tukea esimerkiksi opiskelumotivaatioon, tunne-elämän haasteisiin, mielen hyvinvoinnin taitoihin, stressiin, jaksamisen ja ajanhallinnan haasteisiin, identiteettipohdintoihin, sosiaalisiin haasteisiin sekä elämäntapoihin ja elämänhallintaan liittyviin asioihin.

Panajiotan työnkuvaan kuuluu myös kehittää, tutkia ja tarjota palveluna teknologiaan pohjautuvia ratkaisuja opiskelijoiden opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen. Panajiota on erikoistunut lyhytkestoisiin psykologisiin interventioihin. Hän on vuodesta 2011 asti päässyt kehittämään ja tutkimaan Opiskelijan Kompassia ja sen erilaisia tuen muotoja.

Panajiota opettaa hyvinvoinnin ja kliinisen psykologian kursseja. Hän myös koordinoi Student Lifen toimintaa kansainvälisille opiskelijoille, kouluttaa tarvittaessa yliopiston henkilökuntaa ja tekee tiivistä yhteistyötä muiden hyvinvointitoimijoiden kanssa.