Tukea opiskeluhyvinvointiin elämänhallinnasta ja oman toiminnan ohjaamisesta, osa 1

Elämänhallinta ja toiminnanohjaus ovat opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija Hanna Aholan erityisalaa. Hanna ohjaa opiskelijoita muun muassa näihin teemoihin liittyvissä haasteissa Student Lifen tehostetussa ohjauksessa, jossa opiskelijat saavat erikoistunutta ja intensiivisempää tukea opiskeluhyvinvoinnin ja -kyvyn haasteisiin.

Haastattelimme Hannaa kaksiosaiseen blogisarjaan siitä, mistä elämänhallinnassa ja toiminnanohjauksessa on kyse, miten niihin liittyvät haasteet näyttäytyvät opiskelijalla ja miten niitä voi lähteä parantamaan.

Hallitsetko elämääsi vai se sinua?

Hyvä elämänhallinta auttaa selviytymään stressistä ja reagoimaan joustavasti erilaisiin vastoinkäymisiin. Se tuo elämään mielekkyyttä, positiivisuutta, realistisuutta sekä luottoa tulevaisuuteen. Mutta mitä elämänhallinta tarkalleen ottaen tarkoittaa?

- Elämänhallinta on todella moniulotteinen käsite. Siihen liittyvät terveys, tunne-elämä, elämäntavat, ihmissuhteet, minäkuva sekä näiden tasapaino. Näiden kokeminen on hyvin yksilöllistä ja siksi elämänhallinnan määritelmässä subjektiivinen kokemus on todella tärkeä. Asiat ovat yleensä raiteillaan silloin, kun sinulla on tunne, että hallitset elämääsi ja arkeasi. Elämänhallinta ei kuitenkaan tarkoita liiallista kontrollointia elämässä, vaan sitä, että elämä tuntuu elämänmakuiselta ja omannäköiseltä, ilman omaa hyvinvointia romuttavia tekijöitä, Hanna kertoo.

Elämänhallinnan haaste voi näkyä esimerkiksi siten, että koet tyytymättömyyttä johonkin elämän osa-alueeseen ja tekemiisi valintoihin. Esimerkki tällaisesta tilanteesta voi olla se, että kahden työpaikan johdosta aikaa ei jää riittävästi opiskelulle, ystävien tapaamiselle tai riittävälle unelle. Myös elämän suuret muutokset, kuten uudelle opiskelupaikkakunnalle muuttaminen, voivat tuoda mukanaan elämänhallinnan haasteita. Muun muassa tällaisiin tilanteisiin apua löytyy Student Lifen tehostetusta ohjauksesta.

Monesti ohjatessaan Hanna auttaa opiskelijoita tarkastelemaan omaa elämäänsä ja sen laatua elämänhallinnan peruspilareiden kautta. Niitä ovat muun muassa hyvää mieltä tuova liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä ja laadukas uni, mielekäs tekeminen ja harrastukset, merkitykselliset ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki sekä omannäköiset tavoitteet.

- Esimerkiksi sosiaalisella tuella on suora yhteys elämänhallintaan. Usein auttaa, kun omaa elämää tarkastelee yhdessä toisen kanssa ja pääsee puhumaan ja jakamaan asioita. On tärkeä tunnistaa, missä tarvitsee tukea ja apua sekä selvittää, mistä sitä voi pyytää. Omannäköiset tavoitteet puolestaan auttavat ohjaamaan oman ajan ja energian käyttöä. Jos tavoitteenasi on esimerkiksi saada fuksisyksynä kaksi hyvää ystävää, ei ole ehkä tarpeellista osallistua jokaiseen järjestettävään tapahtumaan. Voit määrittää tavoitteita kirjoittamalla tai piirtämällä paperille ajatuksia, mitä unelmaelämääsi kuuluu tai millaista haluat opiskeluarkesi olevan, Hanna sanoo.

Hanna kannustaa myös pohtimaan, mitkä asiat lisäävät hallinnan tunnetta omassa elämässä. Joillekin se voi olla oma rauha, koti ja taloudellinen riippumattomuus, toiselle taas mahdollisuus päättää omasta ajankäytöstä. Näiden määrittäminen auttaa tekemään arjessa valintoja, jotka edistävät elämänhallintaa.

Kykyjä ja taitoja oman toiminnan ohjaamiseen

Miten saavuttaa omia päämääriä ja tavoitteita tai mistä johtuu, jos tämä tuntuu haastavalta? Päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeinen taito on toiminnanohjaus. Kyse on kognitiivisista kyvyistä ja taidoista, joilla säätelemme ja sopeutamme toimintaamme ympäristömme vaatimusten ja toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Kuormituksen, stressin ja väsymyksen myötä toiminnanohjaus voi kuitenkin heiketä, mitä voi esiintyä kaikilla. Vaikeampiin toiminnanohjauksen pulmiin liittyy puolestaan usein oppimisen vaikeus tai jokin terveydellinen haaste.

- Toiminnanohjauksen haaste voi näkyä esimerkiksi siten, että muisti pätkii, tunnereaktiot ovat suhteettoman rajuja, on vaikea keskittyä opiskeluun liittyviin tehtäviin, tai aloitekyky on heikko ja tehtäviin tarttuminen vaikeaa. Aloitekyvyn puuttuessa vaativien tehtävien suorittaminen on haasteellista ja aikaansaamattomuus usein aiheuttaa häpeän ja syyllisyyden tunteita. Monesti autan opiskelijoita myös oman toiminnan suunnittelun ja organisoinnin sekä ajankäytön haasteissa, jotka voivat nousta esille esimerkiksi itsenäisissä tehtävissä tai tenttiin valmistautuessa, Hanna kertoo.

Ohjauksissa Hanna auttaa opiskelijoita tunnistamaan kehityskohteiden lisäksi heidän kykyjään ja vahvuuksiaan sekä miettimään, miten niitä voi hyödyntää oman toiminnan ohjaamisessa. Hyvä toiminnanohjaus auttaa taklaamaan uupumusta, keskittymään oikeisiin asioihin ja vahvistamaan myönteistä kokemusta korkeakoulussa pärjäämisestä.

Oman toiminnan ohjaamisen kykyjä ja taitoja voi kehittää myös itsenäisesti. Kaksiosaisen blogisarjan toisessa osassa Hanna jakaa vinkkejä muun muassa aloitekyvyn, keskittymisen ja oman toiminnan suunnittelun parantamiseen. Lue teksti ja nappaa vinkit talteen!

Apua matalalla kynnyksellä

Vaikka oman elämänhallinnan ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi voi tehdä monia asioita itsenäisesti, kannattaa tukea ja apua hakea matalalla kynnyksellä. Student Lifessa on useita eri toimijoita, jotka tukevat opiskelijoita erilaisissa opiskeluhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Tehostettuun ohjaukseen hakeudutaan hyviksen, oppilaitospapin tai YTHS:n kautta.

- Yksin ei tarvitse pärjätä. Tukea ja apua kannattaa hakea, jos oppiminen, opiskelu ja elämä tuntuu takkuiselta. Voit aloittaa esimerkiksi hyviksen tapaamisesta – hän ohjaa sinut eteenpäin. Jos taas epäilet oppimisen pulmaa, hakeudu hyvikselle tai laitoksen esteettömyyshenkilölle, Hanna kehottaa.

Löydät hyvisten yhteystiedot laitoksesi verkkosivulta tai koottuna täältä.

Kuka Hanna?

Hanna Ahola on toiminut yli 10 vuotta opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja opinto-ohjaaja. Hanna opettaa opiskelijoille hyvinvointitaitoja sekä tarjoaa tehostettua ohjausta ja tukea eriytyneisiin opiskeluhyvinvoinnin kysymyksiin.

Hänen erityisosaamisalueitaan ovat toiminnanohjaukselliset haasteet ja siihen liittyvät opiskelun pulmat, stressin, jaksamisen ja ajanhallinnan haasteet, elämäntapoihin ja elämänhallintaan liittyvät kysymykset, sosiaaliset haasteet, urasuunnittelu ja työelämän kysymykset. Hanna toimii yliopistomme päihdeyhdyshenkilönä, opiskelijoiden kiusaamisen ja häirinnän yhdyshenkilönä sekä sovittelijana opiskelijoiden häirintää koskevissa ristiriitatilanteissa.

Opiskelijoiden ohjaamisen lisäksi Hanna kouluttaa ja konsultoi yliopiston henkilöstöä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu hyvis-toiminnan kehittäminen, koordinointi ja ylläpito sekä tutkimusperustainen kehittämistyö, jonka avulla on tarkoitus löytää toimivia opiskelijoiden opiskelukykyä edistäviä toiminta- ja ohjausmalleja. Hanna tekee tiivistä verkostoyhteistyötä keskeisimpien hyvinvointitoimijoiden kanssa yliopiston sisällä ja ulkopuolella.