Tukea opiskeluhyvinvointiin elämänhallinnasta ja oman toiminnan ohjaamisesta, osa 2
Toiminnanohjauksessa on kyse kognitiivisista kyvyistä ja taidoista, joilla säätelemme ja sopeutamme toimintaamme ympäristömme vaatimusten ja toiminnan tavoitteiden mukaisesti. Oman toiminnan ohjaamisen kykyjä ja taitoja voi kehittää itsenäisesti, mutta haasteisiin kannattaa myös hakea apua matalalla kynnyksellä esimerkiksi Student Lifen toimijoilta.
Kaksiosaisen blogisarjan ensimmäisessä osassa opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija Hanna Ahola kertoi, mistä elämänhallinnassa ja toiminnanohjauksessa oikein on kyse. Toisessa osassa Hanna jakaa vinkkinsä toiminnanohjauksen eri osa-alueiden kehittämiseen.
Miten voin kehittää aloitekykyäni?
- Opiskelijoilla on taipumusta lykätä isoja, hankalia ja vaikeasti hahmotettavia tehtäviä. Niiden kanssa kannattaa lähteä liikkeelle tutustumalla huolellisesti kurssin tehtävänantoon ja kysymällä tarvittaessa neuvoa kurssikavereilta ja opettajalta. Aloita itse tekeminen pienestä: voit esimerkiksi kirjoittaa valmiin tekstin sijaan yksittäisiä sanoja tai sopia itsesi kanssa, että keskityt tekemään itsenäistä tehtävää puolen tunnin ajan. Niin lyhyestä ajasta on vaikea kieltäytyä ja usein siitä voi lähteä imu tehtävään.
Motivaatiota voi parantaa ajatus siitä, että homman hoidettuasi pääset aikaisemmin kotiin tai palkitset itsesi jollain kivalla tavalla. On myös tärkeää opetella sietämään tekemiseen liittyviä epämiellyttäviä tunteita ja tunnistamaan, mitä tunteiden taustalla on ja miten sitä voi helpottaa. Esimerkiksi epävarmuuden kokemusta voi helpottaa avun kysyminen tai tavoitetason madaltaminen – huonon esseen tekeminen on parempi kuin tekemättä jättäminen, Hanna sanoo.
Miten voin parantaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta?
- Voit aloittaa tunnistamalla, millaisissa tilanteissa keskittyminen on vaikeampaa. Häiritseviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi hälyisä tila, halu katsoa puhelinta, matala verensokeri tai mielessä pyörivät ajatukset. Näiden taklaamiseen voit kokeilla esimerkiksi opiskelutilan vaihtoa, vastamelukuulokkeiden käyttöä, puhelimen katsomista vain joka tasatunti, pienten välipalojen syömistä 2-3 tunnin välein tai ajatusten kirjoittamista ylös ilman niiden käsittelyä tai hoitamista siinä hetkessä. Myös pieni kävelylenkki voi auttaa palauttamaan keskittymistä ja saamaan ajatukset rullaamaan.
Tietoisuus omasta kyvystä yhtäjaksoiseen työskentelyyn on tärkeää. Keskimäärin ihminen voi tosissaan keskittyä yhteen asiaan korkeintaan 30-90 minuuttia kerralla. Erinomainen tekniikka opiskelujen tauottamiseksi on pomodoro, jossa opiskellaan 25 minuuttia ja pidetään 5 minuutin tauko. Aikaa mitataan ajastimella, joten opiskelijan ei itse tarvitse huolehtia siitä, Hanna vinkkaa.
Miten voin edistää oman toiminnan suunnittelua?
- Perinteinen kalenteri on hyvä työkalu. Voit merkitä sinne läsnäololliset tapahtumat ja itsenäisen opiskelun jaksot. Kurssitehtävistä ja aikatauluista perillä oleminen on tärkeää, ja voit tehdä niiden perusteella itsellesi tehtävälistan, pilkkoa sen pieniin osiin ja aikatauluttaa kalenteriin merkitsemiisi jaksoihin. Suunnitelman jakamisesta jonkun kanssa voi olla apua, koska silloin se realisoituu ja siitä lipsuminen on vaikeampaa. Tukea kannattaa hakea myös tehtävien priorisointiin, ettei niitä tule valittua liikaa. Päivän lopuksi voit listata, mitä olet tehnyt ja mitkä asiat olet saanut maaliin. Pienikin edistysaskel tuo hyvää mieltä ja on tärkeää opetella antamaan itselle positiivista palautetta, Hanna kertoo.
Miten voin helpottaa työmuistin haasteita?
- Tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen, keskeneräisten ja aloittamatta jääneiden tehtävien ylös kirjoittaminen sekä pyrkimys keskittyä yhteen asiaan kerralla tukevat työmuistia. Oppimisen helpottamiseksi yhden päivän aikana kannattaa opiskella enintään kahden kurssin asioita. Myös riittävä lepo on tärkeää, sillä kuormitus heikentää työmuistia merkittävästi.
Mielessä pidettäviin asioihin voi yrittää keksiä visuaalisia eli näkömuistiin perustuvia muistia helpottavia asioita. Muistiin painamista tukevat myös yksittäisten sanojen alleviivaus ja niiden kautta muisteleminen, teksteihin tehdyt omat merkinnät sekä tietojen järjesteleminen ja teemoitteleminen ryhmiksi. Kurssin asiat kannattaa jäsentää omannäköisesti sen sijaan, että jäisi jumiin esimerkiksi opettajan tekemään rakenteeseen, Hanna listaa.
Apua oman toiminnan ohjaamiseen
Vaikka oman toiminnan ohjaamista voi kehittää itsenäisesti, tukea ja apua kannattaa hakea oppimisen, opiskelun ja elämän tuntuessa takkuiselta. Voit aloittaa juttelemalla oman laitoksen hyvikselle, jolta saa keskustelutukea opiskeluhyvinvoinnin kysymyksiin. Hyvis osaa ohjata sinut eteenpäin esimerkiksi muihin Student Lifen palveluihin. Oppimisen pulmasta voit hakeutua myös laitoksen esteettömyyshenkilölle.
Löydät hyvisten yhteystiedot laitoksesi verkkosivulta tai koottuna täältä.
Kuka Hanna?
Hanna Ahola on toiminut yli 10 vuotta opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri ja opinto-ohjaaja. Hanna opettaa opiskelijoille hyvinvointitaitoja sekä tarjoaa tehostettua ohjausta ja tukea eriytyneisiin opiskeluhyvinvoinnin kysymyksiin.
Hänen erityisosaamisalueitaan ovat toiminnanohjaukselliset haasteet ja siihen liittyvät opiskelun pulmat, stressin, jaksamisen ja ajanhallinnan haasteet, elämäntapoihin ja elämänhallintaan liittyvät kysymykset, sosiaaliset haasteet, urasuunnittelu ja työelämän kysymykset. Hanna toimii yliopistomme päihdeyhdyshenkilönä, opiskelijoiden kiusaamisen ja häirinnän yhdyshenkilönä sekä sovittelijana opiskelijoiden häirintää koskevissa ristiriitatilanteissa.
Opiskelijoiden ohjaamisen lisäksi Hanna kouluttaa ja konsultoi yliopiston henkilöstöä opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu hyvis-toiminnan kehittäminen, koordinointi ja ylläpito sekä tutkimusperustainen kehittämistyö, jonka avulla on tarkoitus löytää toimivia opiskelijoiden opiskelukykyä edistäviä toiminta- ja ohjausmalleja. Hanna tekee tiivistä verkostoyhteistyötä keskeisimpien hyvinvointitoimijoiden kanssa yliopiston sisällä ja ulkopuolella.
