Tulossa uutta tietoa eliöiden stressinkestosta ja bakteerien merkityksestä perhosten kemialliseen petopuolustukseen
Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi 530 000 euron rahoituksen yliopistotutkija Maaria Kankareelle stressinkeston genetiikkaa koskevaan tutkimukseen ja 250 000 euron rahoituksen yliopistotutkija Juan Galarzalle bakteerisymbionttien tutkimukseen.
Syksyn haussa Suomen Akatemia kohdensi kaikkiaan 25 miljoonaa euroa nuoren tutkijasukupolven tutkijauran edistämiseen.
Mitkä geneettiset mekanismit liittyvät eliön stressinkestoon?
Eliöiden kokema stressi on eräs tärkeimmistä lajien selviämiseen ja levinneisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten eliöt sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin molekyylitasolla.
Yliopistotutkija Maaria Kankareen tavoitteena on selvittää, millaisin molekyylitason mekanismein eliöt soputuvat stressiin. Tiedosta on hyötyä etenkin, kun ilmastonmuutos aiheuttaa nopeita muutoksia elinympäristössä.
”Tavoitteena on selvittää, miten genomitason mekanismit kuten kromosomitason inversiot, liikkuvat elementit ja geenien toiminnan muutokset vaikuttavat lajien stressinsietokykyyn”, kertoo Maaria Kankare Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Tutkimuksen tuomaa tietoa voidaan hyödyntää, kun selvitetään esimerkiksi vieraslajien leviämistä sekä geneettisesti muunneltujen organismien ja tuhohyönteisten sopeutumista erilaisiin ekosysteemeihin.
Saavatko täpläsiilikkäät bakteereilta apua puolustusnesteiden tuottamiseen?
Hyönteisissä elävät bakteeriyhteisöt voivat olla hyvin runsaita ja monimuotoisia. Yliopistotutkija Juan Galarza tutkii perhosille hyödyllisten bakteerien merkitystä perhosten kemialliselle petopuolustukselle.
Tutkimuksen kohteena ovat Arctiidae- heimoon kuuluvat täpläsiilikkäät (Arctiidae plantaginis). Laji on yleinen pohjoisella pallonpuoliskolla. Täpläsiilikkäät puolustautuvat petoja vastaan tuottamalla pahanhajuista ja –makuista puolustusnestettä niskassa olevilla rauhasilla. Galarza selvittää, osallistuvatko symbionttibakteerit näiden puolustusnesteiden tuottamiseen.
Tutkimus on ensimmäinen lajissaan, joten luvassa on uutta tietoa muun muassa siitä, miten bakteerisymbiontit vaikuttavat isäntälajinsa populaatiokokoon.
” Projektissa tutkimme, miten bakteerisymbionttien merkitys vaihtelee maantieteellisesti ja ajallisesti. Kaikkiaan tutkimuksen pitäisi tuoda tärkeää tietoa symbionttien merkityksestä eliöiden saalis-peto-suhteisiin, sanoo Juan Galarza Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Lisätietoja:
Yliopistontutkija Maaria Kankare, s.maaria.kankare@jyu.fi, puh. 040 805 4332
Yliopistotutkija Juan Galarza, juan.galarza@jyu.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos,
matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience
Linkki Suomen Akatemian tiedotteeseen:
http://aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2019/btyn-valitsemissa-akatemiahankkeissa-painotettiin-laadukasta-perustutkimusta/
Myös BTY:ltä rahoituksen saaneet Jyväskylän yliopiston tutkimukset: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/05/suomen-akatemia-myonsi-rahoituksen-hajottajamikrobien-akillesjanteen-ja-myyrien-tutkimiseen
