Tutkimme hermoston reaktioita voimaharjoitteluun. Tule mukaan ja testaa hauiksesi voimantuotto!

Käynnistämme tutkimuksen, jossa selvitämme mahdollisia sukupuolieroja kortikospinaalisten ja kortikoretikulaaristen ratojen hermoston aktivoitumisessa ennen ja jälkeen korkean intensiteetin (70–75 % maksimivoimasta) hauiskäännön voimaharjoittelun. Etsimme tutkimukseen 18–45 vuotiaita miehiä ja naisia, joilla on kokemusta viikoittaisesta voimaharjoittelusta vähintään 6 kuukauden ajalta.
Kaksi henkilöä salilla tekemässä voimaharjoittelua
Julkaistu
22.10.2025

Kortikospinaalinen rata sekä kortikoretikulaarinen rata ovat keskeisiä laskevia hermoratoja, jotka vaikuttavat ihmiskehon liikkeisiin. Kuitenkin vastusharjoittelun akuutteja vaikutuksia hermoston toimintaan sekä sukupuolihormonien (esim. testosteroni ja estrogeeni) siihen liittyvää vaikutusta ei vielä täysin ymmärretä.

Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, miten yksittäinen voimaharjoituskerta vaikuttaa kortikoretikulaariseen hermoston herkkyyteen sekä mahdollisia sukupuolieroja, jotka vaikuttavat väsymisherkkyyteen.

Mitä hyötyä tutkimuksesta on sinulle?

  • Kehon koostumuksen ja fyysisen suorituskyvyn mittaukset: saat arvokasta tietoa omasta kehostasi ja sen toiminnasta.
  • Testaa rajasi: pääset osallistumaan maksimaalisen voiman testiin, jossa mitataan hauislihaksen voimantuotto.
  • Edistä tiedettä: osallistumisesi voi tuottaa tärkeää tietoa hermoston reaktioista voimaharjoitteluun ja lisätä ymmärrystä sukupuolten välisistä eroista liikuntatieteessä.

Kelpoisuuskriteerit

  • Miehet ja naiset, iältään 18–45 vuotta
  • Vähintään 6 kuukauden kokemus voimaharjoittelusta (vähintään 1 harjoituskerta viikossa)
  • Ei epilepsiaa tai muita neurologisia sairauksia, eikä lähisuvussa tällaisia sairauksia. Ei metallisia implantteja kallossa.
  • Naisilla joko säännöllinen kuukautiskierto viimeisen kuuden kuukauden aikana tai hormonaalinen ehkäisy (esim. e-pillerit/minipillerit), jossa on matala hormonivaihe.

Testit sisältävät

  • Motorisen aivokuoren magneettistimulaatio (TMS)
  • Pinnallinen ääreishermon stimulaatio
  • Maksimaalinen hauiskäännön voimantuotto

Jokainen mittauskerta kestää noin 1,5 tuntia (yhteensä 2 käyntiä).

Paikka

Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveyslaboratorio, Rautpohjankatu 8, Jyväskylä

Mittaukset ovat osa COROLLA-tutkimusta, jonka englanninkielinen nimi on “Acute cortico-reticular responses to resistance loading in males and females”.

Ilmoittautuminen

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä sähköpostitse viimeistään 10.12.2025. Otamme sinuun yhteyttä ilmoittautumisen jälkeen.

Yhteystiedot:

Julia Stanger
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
julia.m.stanger@jyu.fi

Simon Walker, akatemiatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
simon.walker@jyu.fi