Tutkimus selvitti: kielitaidon arvioinnissa voi piillä yllättäviäkin vinoumia – aksentti voi vaikuttaa suomen kielen testissä suoriutumiseen

Jyväskylän yliopiston hankkeessa “Rikkinäistä suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana" tutkittiin suullisen kielitaidon arviointia Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen kielen testissä, ja erityisesti testin osallistujien äidinkielen ja sen tunnistamisen, niin sanotun vieraan aksentin vaikutusta, arviointiin. Hankkeessa tutkittiin viiden kieliryhmän – arabia, thai, venäjä, viro ja suomenruotsi, – arviointia. Hanketta rahoitti vuosina 2018–2024 Suomen Akatemia ja Jyväskylän yliopisto.

Kielitestit yhteiskunnallisina portinvartijoina

Yleiset kielitutkinnot eli YKI on virallinen, lakiin ja asetukseen perustuva aikuisille suunnattu toisen ja vieraan kielen kielitutkintojärjestelmä, jossa voi testata kielitaitonsa yhdeksässä kielessä. Valtaosa (85 %) osallistujista tekee suomen kielen testin kansalaisuuden hakua varten. YKIllä on siten suuri valta merkittävänä yhteiskunnallisena portinvartijana.  

Tutkimushankkeen tavoitteena oli valaista yleisesti arviointiprosessia ja erityisesti mahdollisia arviointivinoumia, jollaisia ei näin korkeiden panosten testissä saa olla. Aiemman tutkimuksen valossa on kuitenkin huomattu, että myös YKIn arvioijien kaltaisilla ammattiarvioijilla voi tällaisia vinoumia olla. Mahdollisten vinoumien tutkimista varten keskityttiin viiden kieliryhmän: arabia, thai, venäjä, viro ja suomenruotsi – osallistujiin. Nämä ryhmät valittiin, koska niihin kohdistuu Suomessa yleisesti erilaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita; tutkijoiden hypoteesina oli, että mikäli YKIssä olisi itse kielitaitoon liittymättömiä vinoumia, nämä olisivat ryhmiä, joiden arvioinnissa ne näkyisivät. 

Tutkimus osoitti, että kielitaitoa ei voi mitata täysin erillään muista vaikuttavista tekijöistä. Kielitaidon mittaamiseen vaikuttaa todellisuudessa muun muassa niin testin osallistujan kuin arvioijan osaaminen ja ominaisuudet sekä osallistujajoukon ja arvioijayhteisön kokoonpano ja niiden muutokset. Tällaisiksi osoittautuivat ensinnäkin suuret muutokset osallistujajoukossa esimerkiksi taustojen ja ensikieliryhmien osalta.  

Hankkeen aineistonkeruu tehtiin vuosina 2015 ja 2016, jolloin Suomi kuten muukin Eurooppa vastaanotti muuttopiikin erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän konfliktialueilta arabiankielisine muuttajineen. Tämä aiheutti Suomessa maahanmuuttovastaisen ilmapiirin vakavan jyrkkenemisen. Piikki näkyi myös Yleisissä kielitutkinnoissa: arabiankieliset olivat hetkellisesti YKIn suurin osallistujaryhmä.  

“Aineistossa näkyi selvä arabiankielisten ja etenkin miesten arvioinnin ankaroituminen vuosien 2015 ja 2016 välillä."

Hankkeen aineistonkeruu tehtiin vuosina 2015 ja 2016, jolloin Suomi kuten muukin Eurooppa vastaanotti muuttopiikin erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän konfliktialueilta arabiankielisine muuttajineen. Tämä aiheutti Suomessa maahanmuuttovastaisen ilmapiirin vakavan jyrkkenemisen. Piikki näkyi myös Yleisissä kielitutkinnoissa: arabiankieliset olivat hetkellisesti YKIn suurin osallistujaryhmä.  

“Aineistossa näkyi selvä arabiankielisten ja etenkin miesten arvioinnin ankaroituminen vuosien 2015 ja 2016 välillä. Vaikka hankkeen aineisto ei suoraan vastaa miksi näin on, ankaroituminen vähintään osuu yhteen niin arabiankielisten määrän lisääntymisen kuin näihin kohdistuneen yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen kanssa”, kommentoi hanketta johtanut yliopistotutkija Mia Halonen.

Vuosien 2015 ja 2016 suoran vertailun lisäksi tehdyn hankeaineiston mallinnoksessa osallistujien äidinkielen tunnistamisen vaikutus ei sen sijaan ollut minkään ryhmän kohdalla tilastollisesti merkitsevä. Tuloksista ilmeni trendinä, että ensikieleltään thain- ja suomenruotsinkieliset hyötyivät aksenttiensa tunnistamisesta, eli he saivat parempia arvioita, kun taas jo mainitut arabiankieliset saivat alempia arvioita silloin, kun heidän aksenttinsa tulivat tunnistetuiksi. Venäjän- ja vironkielisten tunnistaminen ei vaikuttanut arviointiin edes trendinomaisesti. 

“Koska nämä ryhmät ovat arvioijille erityisen tuttuja, tämän tuloksen voi nähdä vahvistavan sitä hankkeessa tehtyä havaintoa, että arvioijat osaavat tunnistaa ja myös korjata mahdollisia arviointivinoumiaan. Kuitenkin trendinomaisetkin vinoumat viittaavat siihen, etteivät ammattiarvioijatkaan ole vapaita arviointiin vaikuttavista arviointikriteerien ulkopuolisista tekijöistä, mahdollisesti asenteista.”

Tuloksia voidaan hyödyntää YKIn lisäksi myös muiden kielitaidon  arviointisysteemien kehittämisessä, etenkin arviointikriteerien toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamisessa. Tutkimuksen erityinen ansio on se, että se onnistui selvittämään aksenttien vaikutusta arviointiin, eli sitä, miten puhujan äidinkieli ja sen tunnistaminen voivat vaikuttaa arviointiin. 

Yhteystiedot

Mia Halonen, Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, mia.m.halonen@jyu.fi