Tutkimus: Suomen televisio tarjosi neuvostovirolaisille näkymän länsimaiseen yhteiskuntaan
Historian tutkija Heikki Roiko-Jokela tarkastelee tutkimuksessaan Suomen television poliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia neuvosto-Virossa 1960–1980-luvuilla sekä erityisesti television roolia ylirajaisena yhteyden luojana ja kulttuurisena vaikuttajana kylmän sodan aikana. Artikkeli Suomen televisio rajat ylittävänä mediana neuvosto-Virossa on julkaistu Ennen ja nyt: Historian tietosanomat-aikakausikirjan numerossa 2/2026.
Suomen televisio ”ikkunana länteen”
Roiko-Jokelan tutkimus osoittaa, kuinka Suomen televisiosta muodostui tärkeä osa erityisesti Tallinnan ja Harjumaan asukkaiden media- ja kulttuuriympäristöä. Suomen television välityksellä neuvostovirolaiset pääsivät seuraamaan paikallisesta Eestin televisiosta (ETV) poikkeavaa sisältöä, joka tarjosi näkökulmia sananvapaudesta, huumorista, ja kulutuskulttuurista toimien samalla ”ikkunana länteen”. Suomen televisio tarjosi vaihtoehtoisia näkökulmia omaan elinympäristöön ja maailman tilanteeseen sekä vahvisti kokemuksia Viron kulttuurisista ja historiallisista yhteyksistä Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Monet oppivat myös puhumaan tai ymmärtämään suomen kieltä esimerkiksi lastenohjelmien avulla.
Television katselu synnytti myös yhteisöllisiä käytäntöjä. Suomalaisia televisiolähetyksiä seurattiin tiiviisti mm. perheiden ja naapurustojen kesken ja suomalaisten TV-lähetysten katselun mahdollistavat ”Soome-antennit” olivat näkyvä osa erityisesti Tallinnan kaupunkikuvaa. TV:n katselun ympärille muodostunut yhteisöllisyys loi kulttuurin, jossa lähetysten seuraaminen ei ollut virolaisille pelkkää tiedonhankintaa, vaan osa laajempaa kulttuurin murrosta.
Yhteinen jaettu salaisuus
Artikkelissa tarkastellaan myös television ja neuvosto-Viron ideologisen valvonnan välistä suhdetta. Eestin kommunistinen puolue (EKP) ja neuvosto-Viron KGB seurasivat tarkasti Suomen television lähetyksiä ja pitivät ilmiötä ongelmallisena.
”Viranomaistahot olivat huolissaan länsimaisen maailmankuvan ja kulutuskulttuurin leviämisestä, sekä asenteiden kääntymisestä sosialistista arvomaailmaa vastaan. Television katselua pyrittiin rajoittamaan valvonnalla sekä propagandalla, mikä käytännössä osoittautui mahdottomaksi. Ilmiöstä muodostui vähitellen ”jaettu salaisuus”, Roiko-Jokela kertoo.
Roiko-Jokelan mukaan televisio oli osa neuvosto-Viron myöhäisajan kulttuurista murrosta. Se laajensi virolaisten käsityksiä yhteiskunnallisista vaihtoehdoista ja teki neuvostojärjestelmän rajoituksia näkyvämmiksi. Vaikka vaikutukset eivät olleet suoranaisen poliittisia, oli televisiolla varsin merkittävä rooli niin sanotussa pehmeässä vallankumouksessa, jossa kulttuurinen muutos loi painetta myös poliittiselle muutokselle.
”Pitkällä aikavälillä median kautta välittyvät kuvat vaihtoehtoisista yhteiskunnista voivat vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja sitä kautta käynnistää jopa laajempia poliittisia muutosprosesseja”, Roiko-Jokela kertoo.
Heikki Roiko-Jokela on dosentti ja yliopistotutkija Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. Baltian historian tutkimuksen lisäksi hänen tutkimusprofiiliinsa sisältyvät mm. Suomen sisä- ja ulkopolitiikan historia, ympäristöhistoria ja urheiluhistoria.
