Työelämäprofessorit kutsuivat yhteistyöhön – näkökulmia kiertotalouteen, sote-johtamiseen ja teknologiamurrokseen
Tilaisuuden avasi vararehtori Kaisa Miettinen, ja ohjelma rakentui kolmen työelämäprofessorin asiantuntijapuheenvuoroista, joissa tarkasteltiin yhteiskunnan keskeisiä murroksia eri näkökulmista.
Kiertotaloudessa korostuvat vaikuttavimmat ratkaisut
Työelämäprofessori Susanna Horn käsitteli esityksessään kiertotaloutta ja sen roolia kestävän talouden rakentamisessa. Kiertotalouden tavoitteena on säilyttää tuotteiden ja materiaalien arvo mahdollisimman pitkään sekä minimoida jätteen synty.
Hornin esitys korosti, että vaikka kiertotaloudesta puhutaan paljon, sen käytännön toteutus on monimuotoista, eikä kaikki ratkaisut ole yhtä vaikuttavia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan elinkaariajatteluun perustuvaa tietoa, jotta voidaan tunnistaa ne toimenpiteet, joilla saavutetaan suurimmat ympäristöhyödyt.
Ajankohtaiset esimerkit elektroniikan ja tekstiilien kulutuksesta ja kierrätyksestä havainnollistivat haasteiden mittakaavaa: kulutus kasvaa nopeasti, tuotteiden käyttöikä lyhenee ja kierrätysasteet ovat monin paikoin matalia.
Sote-johtamisessa ratkaisee toiminta, ei rakenne
Työelämäprofessori Risto Miettunen toi tilaisuuteen näkökulmia sosiaali- ja terveysalan johtamiseen. Hänen esityksensä keskeinen viesti oli, että terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisessä ratkaisevaa ei ole niinkään rakenteellinen malli, vaan toiminnan laatu ja johtaminen.
Miettunen tarkasteli muun muassa kansainvälisiä kokemuksia sekä laajoja potilaskokemusaineistoja, korostaen tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Johtamisen keskiössä on kyky parantaa palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja asiakaskokemusta muuttuvassa toimintaympäristössä.
Teknologiamurros muuttaa kilpailua ja osaamista
Työelämäprofessori Sakari Luukkainen puolestaan käsitteli teknologiakehityksen vaikutusta talouskasvuun ja yritysten uudistumiseen. Hänen mukaansa teknologinen kehitys on keskeinen pitkän aikavälin kasvun ajuri, ja erityisesti tekoälyn nopea kehitys muuttaa kilpailun logiikkaa.
Esityksessä korostui, että tulevaisuuden kilpailuetu syntyy yhä enemmän kyvystä yhdistää liiketoiminnan ja teknologian ymmärrys. Tekoäly madaltaa alalle tulon kynnystä ja lisää kilpailua, mikä korostaa strategisen ajattelun ja kokonaiskuvan hallinnan merkitystä.
Luukkainen nosti esiin myös koulutuksen roolin: tavoitteena on kouluttaa moniosaajia, jotka pystyvät toimimaan eri toimintojen rajapinnoissa ja johtamaan teknologiapohjaista uudistumista.
Yhteistyö keskiössä
Tilaisuus tarjosi osallistujille mahdollisuuden keskustella ja verkostoitua työelämäprofessorien kanssa. Päivän aikana korostui tarve tiivistää yhteistyötä yliopiston, yritysten ja julkisen sektorin välillä, jotta tutkimustieto ja käytännön kehittäminen voisivat entistä paremmin tukea toisiaan.
Työelämäprofessoritoiminta näyttäytyi tilaisuudessa konkreettisena väylänä yhdistää tutkimus, koulutus ja työelämän tarpeet – sekä rakentaa ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin yhteistyössä.
Katso tallenne tilaisuudesta
Tallenne 9.6. pidetystä tilaisuudesta on katsottavissa Moniviestimessä.
Jyväskylän yliopisto kiittää osallistujia aktiivisesta vuoropuhelusta ja yhteistyön edistämisestä.
