Työn arjessa oppiminen on nähtävä keskeisenä jatkuvan oppimisen muotona

Työelämä muuttuu jatkuvasti. Jotta muuttuviin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan, työikäisten osaamista tulee kehittää ja päivittää koko työuran ajan. Muodollisten koulutusten lisäksi työn arjessa oppimisella on tärkeä rooli osaamisen ja taitojen kehittymisessä.
Julkaistu
11.5.2022

Uusimmassa Teollisuuden palkansaajat ry:n Edistys-analyysissä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteilijät tutkijatohtori, KT Soila Lemmetty, projektitutkija, KM Marianne Jaakkola ja apulaisprofessori, KT Kaija Collin kokoavat yhteen tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä työssä tapahtuvasta oppimisesta. Analyysi luo yleiskuvan siitä, mitkä tekijät mahdollistavat, edistävät tai rajoittavat työssä oppimista ja millaisia seurauksia työssä oppimisella on havaittu olevan yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle laajemmin.

– Koulutus on eräs konteksti, jossa oppimista voidaan edistää. Aikuisten työuran aikaisesta oppimisesta puhuttaessa se ei kuitenkaan ole ainoa tai joka tilanteeseen soveltuvin oppimisen ympäristö. Tutkimusten mukaan aikuisten työuran aikaisesta ja työn vuoksi tapahtuvasta oppimisesta vain noin 10–20 % toteutuu koulutuksissa ja seminaareissa ja loput 80–90 % työn tekemisen lomassa, tutkijat kertovat.

Työn arjessa oppiminen toteutuu erilaisissa ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä tilanteissa. Työssä oppimista mahdollistavat työntekijän omat ominaisuudet, kuten motivaatio, aikaisempi osaaminen, persoonallisuus ja asenne, mutta myös monet kontekstiin liittyvät tekijät kuten organisaation visio, kulttuuri, rakenne, resurssit, yhteistyö ja johtaminen.

Työssä oppiminen lisää yksilön osaamista ja kehittää taitoja sekä parantaa tyytyväisyyttä. Organisaatioille henkilöstön oppiminen on merkityksellistä etenkin kilpailukyvyn ja tehokkuuden kannalta. Työssä oppiminen näyttää lisäksi edistävän aikuisten työllisyyttä, työhön sitoutumista sekä inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, joiden kautta se tuottaa hyötyä laajemmin yhteiskunnalle.

Työelämän kasvavien vaatimusten vuoksi työssä oppiminen voi kuitenkin muodostua myös työhyvinvointia heikentäväksi. Siksi sen tukeminen tarkoituksenmukaisilla käytännöillä ja resursseilla on tärkeää.

– Oppimisen ollessa nykyaikana jatkuvaa ja työn lomassa tapahtuvaa, organisaatioiden toimijoiden, johdon, henkilöstötyöntekijöiden ja esihenkilöiden tulisi sekä ymmärtää oppimista ilmiönä että kehittää keinoja päivittäin tapahtuvan oppimisen tukemiseksi, tutkijat korostavat.

Teollisuuden palkansaajien julkaisusarjan Edistys-analyysi Jatkuva työssä oppiminen – Lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia julkaistiin tiistaina 10.5.2022. Tutkijat esittelivät tilaisuudessa julkaisun. Tilaisuuden avasi opetusministeri Li Andersson. Kommenttipuheenvuorot esittivät projektipäällikkö Milma Arola Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta, ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta, ja HRD-päällikkö Pauliina Heiskanen Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varmasta. Tilaisuuden päätöspuheenvuoron piti Teollisuuden palkansaajien hallituksen vpj. Petri Vanhala.

Analyysi on ladattavissa verkosta.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Soila Lemmetty, 040 805 4737, soila.j.lemmetty@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto

Pääsihteeri Merja Jutila Roon, 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi
Teollisuuden palkansaajat ry