Työpaikoilla kaivataan panostamista teknostressinhallintaan ja monipuolisiin oppimisen mahdollisuuksiin

Teknologia aiheuttaa työhön tuomistaan hyödyistä huolimatta työntekijöille myös kuormitusta. Kuormitusta luovat jatkuvasti muuttuvat työvälineet ja työn tekemisen tavat, mutta myös yleisemmin työn puitteet, resurssit ja vastuut. Jyväskylän yliopiston toteuttama tutkimus paljastaa esimerkiksi työnantajan tarjoaman riittämättömän tuen teknologisten taitojen ylläpitämiseen olevan yhteydessä koettuun teknostressiin. Myös työntekijän omilla asenteilla ja osaamisella on yhteys teknostressin muodostumiseen.

Työsuojelurahaston rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen toteuttamassa Well@DigiWork -hankkeessa tutkittiin suomalaisten työntekijöiden digitaalista työtä, teknologista ydinosaamista ja työhyvinvointia. Lisäksi hankkeessa kehitettiin tulosten pohjalta teknologis-pedagogisia ratkaisuja työntekijöiden digitaitojen ja työhyvinvoinnin tueksi. Mukana hankeen yhteistyössä oli eri toimialojen yrityksiä ja sairaanhoitopiirejä.

Simulaatiot lisäävät osaamista ja yhteistyötä

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella työpaikoilla on erityistä tarvetta lisätä monipuolisia ja mukautuvia oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksia. Yksi esimerkki ratkaisuista, joiden avulla työntekijöiden ammatillista osaamista – mukaan lukien erilaisia digitaitoja – voidaan tukea ja vahvistaa, ovat simulaatiot.

Simulaatioissa oppiminen perustuu työssä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin, joita harjoitellaan todellisuutta jäljittelevissä ympäristöissä. Simulaatioissa voidaan hyödyntää esimerkiksi kokonaan virtuaalisia tai erilaisia tosielämään sijoitettuja harjoitusympäristöjä.

Erilaisia simulaatiotilanteita tutkittaessa hankkeessa kerättiin aineistoa muun muassa sairaalakontekstissa autenttisista simulaatiokoulutuksista, joissa moniammatilliset tiimit toimivat ja tekivät hoitopäätöksiä. Vaikka erilaisten teknologisten laitteiden ja välineiden käyttö on kiinteä osa sairaalahenkilökunnan työtä, näytti teknologia toimivan enemmän välineenä simulaatioissa harjoiteltavissa tilanteissa. Simulaatiotilanteiden käytännön ratkaisuilla, kuten harjoituksessa käytettävällä simulaationukella ja sen teknisillä ominaisuuksilla, voikin olla oma roolinsa aidontuntuisen oppimistilanteen muodostumisessa.

– Esimerkiksi harvoin toistuvia haastavia, henkeä uhkaavia hätätilanteita ja niiden hoitoa on hyvä harjoitella säännöllisesti simulaation avulla, koulutusasiantuntija Minna Ruoranen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo.

Simulaatiokoulutuksessa myös ohjaajilla ja vertaisilla on oppimisen näkökulmasta tärkeä rooli. Avoin ja eri ammattiryhmien rajat ylittävä vuorovaikutus sekä tiedon jakaminen tukivat oppimista. Keskeistä oli myös harjoituksen jälkeen käytävä jälkipuintikeskustelu, sen aikana saatu palaute sekä mahdollisuus pohtia ohjatusti omaa ja tiimin toimintaa simulaatiotilanteessa.

– Simulaatioiden avulla voidaankin oppia oman alan keskeisten tietojen ja taitojen lisäksi esimerkiksi tiimityö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja, professori Raija Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Well@DigiWork-hankkeen loppuseminaari järjestettiin 15.2.2022 Ruusupuisto tutkii ja keskustelee online -tilaisuutena. Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa osoitteessa: https://moniviestin.jyu.fi/ohjelmat/erillis/ktl/tutkii-ja-keskustelee/2…

Lisätietoja:

Professori Raija Hämäläinen
raija.h.hamalainen@jyu.fi, puh. +358 40 744 2611

viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. +358 50 462 6920

Well@DigiWork-hankkeen sivut

Hankkeen loppuraportti:

Lainema, K., Hämäläinen, R., & Syynimaa, K. (2021). Hyvinvointi, osaaminen ja yhteisöllisyys digitaalisessa työympäristössä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(3), 72–80. https://journal.fi/akakk/article/view/111711/66084