Työttömien haastatteluilla positiivisia vaikutuksia
Haastattelujen tehostaminen vuonna 2017 tuotti positiivisia työllisyysvaikutuksia ja tehosti työttömien siirtymistä aktivointipalveluihin, selviää taloustieteen väitöskirjatutkijan Jussi Huuskosen tutkimuksesta.
Tulosten mukaan tiheämmin toteutetut haastattelut lisäsivät ja nopeuttivat työttömien työllistymisiä ja TE-toimistojen aktivointipalveluihin osallistumista. Työllisyysvaikutukset olivat voimakkaimpia 25–34-vuotiailla, sekä matalasti koulutetuilla ja palvelualojen työnhakijoilla.
Tutkimus osoittaa, että julkisilla työvoimapalveluilla on merkittävä rooli työmarkkinoiden toimivuuden ja työttömien työllistymisen edistämisessä.
”Tutkimuksen perusteella julkisilla työvoimapalveluilla voidaan vaikuttaa työmarkkinoiden kohtaantoon eli siihen, että työ ja tekijä löytävät toisensa. Työnhaun tuki yhdistettynä työnhaun valvontaan tuottaa toivottuja tuloksia”, Huuskonen toteaa.
Positiiviset vaikutukset olivat kuitenkin suuruusluokaltaan aiempia tutkimuksia pienempiä. Tulosten perusteella voidaan suositella haastattelujen kohdentamista tiettyihin työnhakijaryhmiin, joilla havaittiin voimakkaimpia työllisyysvaikutuksia.
”Haastatteluilla ei voida myöskään ratkaista kaikkia kohtaanto-ongelmia. Niiden ammattien kohdalla, joita vaivaa työvoimapula, tarvitaan työvoiman kouluttamista”.
Tutkimuksessa käytetty aineisto koostui vuosina 2015-2017 TE-toimistoihin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneista henkilöistä.
Huuskosen tutkimusartikkeli ‘The impact of periodic interviews on unemployment duration: Evidence from the 2017 Finnish reform’ on alunperin julkaistu kansainvälisessä LABOUR -tutkimusjournaalissa.
